Kirje Titukselle



Kirjoittaja: Titus 1:1 nimeää kirjeen kirjoittajaksi apostoli Paavalin.

Kirjoitusajankohta: Kirje Titukselle kirjoitettiin noin 66. Paavalin monet matkat ovat hyvin muistiin tallennetut ja niiden perusteella tiedämme hänen kirjoittaneen Titukselle Nikopoliksesta Epiruksessa. Joissakin selitysraamatuissa kerrotaan Paavalin kirjoittaneen tämän kirjeen Nikopoliksesta Makedoniassa. Sellaista paikkaa ei kuitenkaan tiedetä olleen olemassa ja selitysraamattujen kommentit eivät ole Jumalan käsialaa.

Kirjeen tarkoitus: Kirje Titukselle oli yksi Paavalin pastoraaliepistoloista, samoin kuin hänen kaksi kirjettään Timoteukselle. Paavali kirjoitti sen rohkaistakseen uskonveljeään Titusta. Paavali oli jättänyt Tituksen Kreetalle johtamaan Paavalin aikaisemmalla lähetysmatkallaan perustamaa seurakuntaa (Titus 1:5). Tässä kirjeessä Paavali neuvoi Titusta seurakunnan johtajien pätevyysvaatimuksista. Hän myös varoitti Titusta Kreetalla elävien huonosta maineesta (Titus 1:12).

Seurakunnan johtajien ominaisuuksia koskevien neuvojen lisäksi Paavali kehotti Titusta vierailemaan luonaan Nikopoliksessa. Näin ollen Paavali edelleen ohjasi ja opetti Titusta ja muita heidän kasvaessaan Herran armossa (Titus 3:13).

Tärkeimmät jakeet:
Titus 1:5, “Jätin sinut Kreetaan sitä varten, että järjestäisit siellä kaiken, mikä vielä oli järjestämättä, ja asettaisit jokaiseen kaupunkiin vanhimmat niiden ohjeiden mukaan, jotka annoin sinulle."

Titus 1:16, “He väittävät tuntevansa Jumalan, mutta teoillaan he kieltävät hänet. He ovat inhottavia ja tottelemattomia, kykenemättömiä tekemään mitään hyvää."

Titus 2:15, “Näin sinun tulee puhua, kehottaa ja nuhdella kaikella arvovallalla, eikä kenenkään pidä väheksyä sinua."

Titus 3:3-6, “Olimmehan mekin ennen ymmärtämättömiä ja tottelemattomia, olimme eksyksissä ja monenlaisten himojen ja nautintojen orjia, elimme pahuuden ja kateuden vallassa, vihattuina ja toisiamme vihaten. Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin, hän pelasti meidät, ei meidän hurskaiden tekojemme tähden, vaan pelkästä armosta. Hän pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät. Tämän Hengen hän vuodatti runsaana meidän päällemme Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta.”

Lyhyt yhteenveto: Tiitus oli varmasti mielissään saadessaan kirjeen opettajaltaan, apostoli Paavalilta. Paavali nautti suurta kunnioitusta ja aivan oikeasta syystä, olihan hän perustanut monia seurakuntia Vähä-Aasiaan. Paavali tervehti Tiitusta jo klassisiksi käyneillä sanoilla, "Titus, oma hengellinen poikani, saman uskon tunnustaja: Isän Jumalan ja Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen armo ja rauha sinulle!” (Titus 1:4).

Paavali oli jättänyt Tituksen Kreetan saarelle johtamaan seurakuntaa. Saaren alkuperäinen väestö ja siellä asuneet juutalaiset eivät tunteneet totuutta Jeesuksesta Kristuksesta (Titus 1:12-14). Paavali koki velvollisuudekseen seurata Tituksen työtä ja rohkaista häntä seurakunnan johtajien kouluttamisessa seurakunnan jäsenten keskuudesta. Paavali ohjasi Titusta löytämään johtajia ja samoin ehdotti, kuinka Titus voisi opettaa heitä kasvamaan uskossaan Kristuksessa. Hänen neuvonsa koskivat kaikenikäisiä miehiä ja naisia (Titus 2:1-8).

Paavali ehdotti Titukselle matkaa luokseen Nikopolikseen kahden seurakunnan jäsenen kanssa. Tämän tarkoituksena oli vahvistaa Titusta uskossa (Titus 3:12-13).

Erityispiirteet: Taas kerran Paavalin opetuksen aiheena oli varoittaa seurakunnan johtajia olemaan varuillaan juutalaishenkisten suhteen, joiden tarkoituksena oli lisätä tekoja armon kautta saatavaan pelastuksen lahjaan. Hänen varoituksensa kohteena olivat kapinahenkiset petturit ja erityisesti ne, jotka väittivät ympärileikkauksen ja Mooseksen lain seremonioihin ja tapoihin pitäytymisen olevan edelleen välttämätöntä (Titus 1:10-11). Tämä teema toistuu lähes kaikissa Paavalin kirjeissä ja kirjeessään Titukselle hän jälleen kerran vaatii heidän suitaan tukittaviksi.

Käytännön sovellutus: Paavalin kirjoitukset on huomioitava, kun tutkimme Raamattua oppiaksemme, kuinka voimme olla Herralle mieleisiä. Voimme samoin oppia, mitä meidän pitäisi välttää ja mitä meidän tulisi suosia. Paavali opastaa meitä olemaan puhtaita ja välttämään mielemme ja omantuntomme saastuttamista. Lisäksi Paavali antaa meille unohtumattoman ohjeen: “He väittävät tuntevansa Jumalan, mutta teoillaan he kieltävät hänet. He ovat inhottavia ja tottelemattomia, kykenemättömiä tekemään mitään hyvää" (Titus 1:16). Kristittyinä meidän on tutkisteltava itseämme ollaksemme varmoja pelastavasta uskostamme (2. Kor. 13:5).

Tämän varoituksen lisäksi Paavali kertoo meille, kuinka voimme välttyä Jumalan kieltämiseltä. "Hän pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät. Tämän Hengen hän vuodatti runsaana meidän päällemme Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta" (Titus 3:5b-6). Etsimällä päivittäin henkemme uudistamista Pyhän Hengen kautta, voimme kasvaa Jumalaa elämällämme kunnioittavaksi kristityiksi. English


Uuden testamentin yleiskatsaus



Kirje Titukselle