Evankeliumi Johanneksen mukaan


Kirjoittaja: Joh. 21:20-24 kuvailee kirjoittajan olleen "rakkain opetuslapsi". Historiallisista ja kirjan sisäisistä syistä johtuen kirjoittajana pidetään apostoli Johannesta, joka oli yksi Sebedeuksen pojista (Luuk. 5:10).

Kirjoitusajankohta: Vuonna 135 jKr. löydettyjen papyruskappaleiden perusteella tämä kirja oli kirjoitettu, kopioitu ja levitetty ennen sitä. Vaikka joidenkin mielestä se oli kirjoitettu ennen Jerusalemin tuhoamista vuonna 70 jKr., voidaan vuosia 85-90 jKr. pitää parempana arviona.

Kirjan tarkoitus: Joh. 20:31 kertoo kirjan tarkoituksen olleen: "Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden." Toisin kuin kolme synoptista evankeliumia, Johanneksen tarkoituksena ei ollut esittää aikajärjestyksellistä kertomusta Kristuksen elämästä, vaan osoittaa hänen jumalisuutensa. Johannes ei ainoastaan halunnut vahvistaa toisen polven uskovia ja saattaa uusia uskoon, vaan hän halusi myös oikaista vallalla olleet väärät opetukset. Johannes korostaa Jeesusta Kristusta "Jumalan Poikana", täytenä Jumalana ja ihmisenä, vastoin sen aikaisia vääriä opetuksia "Kristuksen hengestä", joka oli asettunut Jeesus-nimiseen henkilöön hänen kasteessaan ja joka erkani hänestä ristiinnaulittaessa.

Tärkeimmät jakeet:
"Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala... Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa. Hän oli täynnä armoa ja totuutta" (Joh. 1:1,14).

"Seuraavana päivänä Johannes näki, että Jeesus oli tulossa hänen luokseen. Johannes sanoi: Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!" (Joh. 1:29).

"Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän" (Joh. 3:16).

"Jeesus vastasi: Uskokaa häneen, jonka Jumala on lähettänyt. Se on Jumalan teko" (Joh. 6:29).

"Varas tulee vain varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän" (Joh. 10:10).

"Minä annan heille ikuisen elämän. He eivät koskaan joudu hukkaan, eikä kukaan riistä heitä minulta" (Joh. 10:28).

"Jeesus sanoi: "Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko tämän?" (Joh. 11:25-26).

"Kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos te rakastatte toisianne" (Joh. 13:35).

"Jeesus sanoo itse: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muutoin kuin minun kauttani" (Joh. 14:6).

"Jeesus vastasi: Etkö sinä, Filippus, tunne minua, vaikka olen jo näin kauan ollut teidän seurassanne? Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän. Kuinka voit sanoa: 'Anna meidän nähdä Isä?" (Joh. 14:9).

"Pyhitä heidät totuudellasi. Sinun sanasi on totuus" (Joh. 17:17).

"Jeesus joi viinin ja sanoi: "Se on täytetty." Hän kallisti päänsä ja antoi henkensä" (Joh. 19:30).

”Jeesus sanoi hänelle: ’Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe’” (Joh. 20:29).

Lyhyt yhteenveto: Johanneksen evankeliumiin on otettu ainoastaan seitsemän ihmetekoa, joilla Kristuksen jumalisuus todistetaan ja joilla hänen työtään havainnollistetaan. Jotkut näistä ihmeistä ja kuvauksista löytyvät ainoastaan tästä evankeliumista. Se on kaikkein teologisin evankeliumi ja siinä annetaan monesti syitä ja taustatietoja muissa evankeliumeissa kuvattuihin tapahtumiin. Hän kertoo lähestyvästä Pyhän Hengen toiminnasta Kristuksen taivaaseen nousemisen jälkeen. Johannes käyttää usein tiettyjä sanoja tai sanontoja, joissa toistuvat evankeliumin teemat: usko, todistaja, Lohduttaja, elämä, kuolema, valo, pimeys, minä olen... (Jeesushan on "minä olen") ja rakkaus.

Johanneksen evankeliumi ei esittele Kristusta hänen syntymästään lähtien, vaan "alusta" "Sanana" (Logos), joka Jumalana oli mukana kaikessa luomisen toiminnassa (1:1-3) ja joka myöhemmin tuli lihaksi (1:14) voidakseen poistaa syntimme täydellisenä, virheettömänä Uhrikaritsana (Joh. 1:29). Johannes on valinnut kirjaansa tiettyjä hengellisiä keskusteluja, jotka osoittavat Jeesuksen olevan Messias (4:29) ja selittää, kuinka voi pelastua hänen voitokkaan ristinkuoleman kautta (3:14-16). Johannes kertoo, kuinka Jeesus vihastutti juutalaiset johtomiehet kerta toisensa jälkeen oikaisemalla heitä (2:13-16); parantamalla sapattina ja väittäen omaavansa Jumalalle kuuluvia ominaisuuksia (5:18; 8:56-59; 9:6,16; 10:33). Jeesus valmisti opetuslapsiaan tulevaa kuolemaansa varten, samoin kuin heidän opetustehtäviään varten ylösnousemuksensa ja taivaaseenastumisensa jälkeen (Joh. 14-17). Sen jälkeen hän kuoli vapaaehtoisesti ristillä puolestamme (10:15-18) maksaen synnin rangaistuksen kokonaisuudessaan (19:30) niin että kaikki, jotka luottavat häneen Pelastajanaan synneistä pelastuvat (Joh. 3:14-16). Sen jälkeen hän nousi kuolleista vakuuttaen kaikkein epäileväisimmätkin opetuslapsensa siitä, että hän on Jumala ja Mestari (20:24-29).

Erityispiirteet: Johanneksen kuvaus Jeesuksesta Vanhan testamentin Jumalana näkyy voimakkaimmin Jeesuksen seitsemässä "minä olen" lausahduksessa. Hän on "elämän leipä" (Joh. 6:35), jonka Jumala antoi ruokkiakseen kansansa nälkäiset sielut, aivan kuten hän antoi mannaa taivaasta ruokkiessaan israelilaiset erämaassa (2. Moos. 16:11-36). Jeesus on "maailman valo" (Joh. 8:12), se sama valo, jonka Jumala lupasi kansalleen Vanhassa testamentissa (Jes. 30:26, 60:19-22) ja joka huipentuu Uudessa Jerusalemissa, jonka valo tule olemaan Kristus, Jumalan Karitsa (Ilm. 21:23). Kaksi "minä olen" lausahduksista kuvaa Jeesuksen "hyvänä paimenena" ja "lammasten ovena". Nämä ovat selkeitä viittauksia Jeesukseen Vanhan testamentin Jumalana, Israelin Paimenena (Ps. 23:1, 80:1; Jer. 31:10; Hes. 34:23) ja ainoana tienä lammastarhaan, ainoana pelastuksen tienä.

Juutalaiset uskoivat ylösnousemukseen ja monesti käyttivät sitä virittäessään Jeesukselle ansoja, jotta hän sotkeutuisi sanoissaan ja opetuksissaan niin, että niitä voitaisiin käyttää häntä vastaan. Hänen toteamuksensa Lasaruksen haudalla "minä olen ylösnousemus ja elämä" (Joh. 11:25) varmasti järkytti heitä. Hän väitti olevansa ylösnousemukseen herättäjä ja omistavansa vallan elämän ja kuoleman ylitse. Kukaan muu paitsi Jumala ei voinut esittää tällaista väitettä. Samoin hän väitti olevansa "tie, totuus ja elämä" (Joh. 14:6) yhdistäen siten itsensä vääjäämättömästi Vanhaan testamenttiin. Hän on Jesaja 35:8:ssa ennustettu "Pyhä Tie; hän perusti Sakarja 8:3:ssa mainitun Uskollisen Kaupungin ollessaan Jerusalemissa, missä hän, "Totuus", ja hänen opetuslapsensa saarnasivat evankeliumin totuuksia; ja hän vakuuttaa "Elämänä" olevansa Jumala, elämän Luoja, lihaksi syntynyt Jumala (Joh. 1:1-3). Lopuksi, "viinipuuna" (Joh. 15:1, 5) Jeesus liittää itsensä Israelin kansaan, jota kutsutaan Herran viinitarhaksi monissa Vanhan testamentin kohdissa. Israelin kansan viinitarhan viinipuuna hän kuvaa itsensä oikean Israelin Herrana, niiden kaikkien, jotka tulevat hänen luokseen uskossa, koska "eivät kaikki israelilaiset kuulu tosi Israeliin" (Room. 9:6).

Käytännön sovellutus: Johanneksen evankeliumi jatkaa käyttötarkoitustaan, koska se sisältää paljon evankelioimisessa tarvittavaa hyödyllistä tietoa (Joh. 3:16 on todennäköisesti kaikkein tunnetuin raamatunkohta, vaikka monet eivät sitä oikein tulkitse) ja sitä käytetään jatkuvasti evankelisissa raamattuluennoissa. Jeesuksen ja Nikodeemuksen välinen keskustelu, samoin kuin Jeesuksen kohtaus naisen kanssa kaivolla (luvut 3 ja 4) opettavat meille, kuinka Jeesus itse evankelioi. Hänen lohdulliset sanansa opetuslapsilleen ennen kuolemaansa (14:1-6,16, 16:33) ovat edelleen meille lohtuna, kun kuolema vie kristillisiä ystäviämme haudan taakse. Samoin on asianlaita Jeesuksen esirukouksen kanssa uskovien puolesta luvussa 17. Johanneksen opetukset koskien Kristuksen jumalisuutta (1:1-3,14; 5:22-23; 8:58; 14:8-9; 20:28, jne.) ovat hyödyksi vastatessamme eri lahkojen hyökkäyksiin Jeesusta vastaan väittäessään hänen olevan jotakin muuta kuin täysi Jumala. English
Uuden testamentin yleiskatsaus

Evankeliumi Johanneksen mukaan