Jaakobin kirje



Kirjoittaja: Jaakobia, tämän kirjeen kirjoittajaa, kutsuttiin myös Jaakob vanhurskaaksi ja hänen uskotaan olleen Jeesuksen Kristuksen velipuoli (Matt. 13:55; Mark. 6:3). Jaakob tuli uskoon vasta ylösnousemuksen jälkeen (Joh. 7:3-5, Ap. t. 1:14; 1. Kor. 15:7; Gal. 1:19). Hänestä tuli Jerusalemin seurakunnan johtaja ja hänet mainitaan yhtenä seurakunnan pylväänä (Gal. 2:9).

Kirjoitusajankohta: Jaakobin kirje on ilmeisesti Uuden testamentin vanhin kirja ja se saatettiin kirjoittaa niinkin aikaisin kuin vuonna 45, jo ennen Jerusalemin kokousta vuonna 50. Historioitsija Josefuksen mukaan Jaakob koki marttyyrikuoleman vuonna 62.

Kirjeen tarkoitus: Jotkut arvelevat tämän kirjeen tarkoituksena olleen vastata Paavalin hyvin jyrkkiin näkemyksiin uskon merkityksestä. Tällainen jyrkkä näkemys, antinomismi, merkitsee sitä, kuinka uskossa Kristukseen vapautuu kaikista Vanhan testamentin opetuksista, kaikesta lain sidonnaisuudesta, kaikista yhteiskunnallisista laeista ja moraalisista rajoituksista. Jaakob osoitti kirjeensä juutalaiskristityille, jotka olivat hajaantuneet muiden kansojen joukkoon (Jaak. 1:1). Martti Luther ei pitänyt laisinkaan tästä kirjeestä ja kutsui sitä olkiseksi epistolaksi. Hän ei ymmärtänyt, että Jaakobin opetukset täydensivät Paavalin kirjoituksia pelastuksesta uskon kautta, eivätkä suinkaan olleet ristiriidassa niiden kanssa. Paavalin opetukset keskittyvät vanhurskauttamiseen uskon kautta. Jaakob keskittyy töihin, jotka ovat seurausta henkilön vanhurskauttamisesta. Jaakob kirjoitti juutalaisille rohkaistakseen heitä kasvamaan uudessa kristillisessä uskossaan. Jaakobin mukaan hyvät työt ovat luonnollinen seuraus Hengellä täyttyneen elämässä ja hänen epäilee sellaisen henkilön pelastusta, jonka elämästä Hengen hedelmät puuttuvat. Paavali kuvailee tätä Galatialaiskirjessä 5:22-23.

Tärkeimmät jakeet:
Jaak. 1:2-3: "Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona niitä monenlaisia koettelemuksia, joihin joudutte. Tehän tiedätte, että kun uskonne selviytyy koetuksesta, tämä kasvattaa teissä kestävyyttä."

Jaak. 1:19: "Tietäkää, rakkaat veljeni, että itse kunkin tulee olla herkkä kuulemaan mutta hidas puhumaan ja hidas vihaan."

Jaak. 2:17-18: "Näin on uskonkin laita. Yksinään, ilman tekoja, se on kuollut. Ehkä joku nyt sanoo: "Sinulla on usko, minulla teot." Näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, minä kyllä näytän sinulle uskon teoillani.”

Jaak 3:5: "Samoin kieli on pieni jäsen, mutta se voi kerskua suurilla asioilla. Pieni tuli sytyttää palamaan suuren metsän!"

Jaak. 5:16b: "Vanhurskaan rukous on voimallinen ja saa paljon aikaan.”

Lyhyt yhteenveto: Jaakobin kirje jäsentelee kristillisen elämän seuraaviin osa-alueisiin: oikea uskonto (1:1-27), oikea usko (2:1-3:12) ja oikea viisaus (3:13-5:20). Kirje on samankaltainen Jeesuksen Vuorisaarnan (Matt. 5-7) kanssa. Jaakob aloittaa kirjeensä kuvaamalla uskon hallitseman elämän yleispiirteitä. Luvussa kaksi ja kolmannen luvun alussa hän pohdiskelee sosiaalista yhdenvertaisuutta ja kuinka usko toimii käytännön tilanteissa. Näiden jälkeen hän vertaa maallista ja taivaallista viisautta ja kehottaa lukijoitaan kääntymään pois pahuudesta ja elämään lähellä Jumalaa. Hän moittii ankarasti niitä vauraita, jotka keräävät mammonaa ja niitä, jotka luottavat omaan voimaansa. Kirje päättyy pyyntöön, että uskovat olisivat kärsivällisiä koettelemuksissaan, rukouksissaan, huolenpidossaan toinen toisistaan ja rohkaisisivat toinen toisiaan uskossa keskinäisellä kanssakäymisellä.

Erityispiirteet: Jaakobin kirjassa huipentuu uskon ja hyvien töiden välinen yhteys. Juutalaiset kristityt olivat niin juurtuneita Mooseksen lakiin ja sen hyvien töiden säädöksiin, että Jaakobin täytyi kirjoittaa pitkälti selittääkseen sen totuuden, että kukaan ei tule vanhurskaaksi lain tekojen kautta (Gal. 2:16). Hän korostaa lukijoilleen, kuinka lain ja rituaalien noudattaminen on mahdotonta. Yhden pienimmänkin lain kohdan rikkominen tekee henkilöstä koko lain rikkojan (Jaak. 2:10), koska laki on yksi kokonaisuus.

Käytännön sovellutus: Jaakobin kirje haastaa Jeesuksen Kristuksen seuraajat toimimaan uskonsa opettamalla tavalla, eikä ainoastaan puhumaan siitä. Uskossa kasvamiseen liittyy Jumalan Sanan oppiminen, mutta Jaakob kehottaa meitä etenemään pidemmälle. Monille kristityille Jaakobin kirje on haasteellinen, koska siinä on 60 vaatimusta 108 jakeessa. Hän keskittyy Jeesuksen Vuorisaarnassa esittämiin totuuksiin ja kehottaa meitä elämään niiden mukaan.

Tämä kirje myös on selkeä sen suhteen, että henkilö ei voi kristityksi tulemisen jälkeen elää synnissä ilman mitään vanhurskauden hedelmiä. Sellainen "usko" on Jaakobin mukaan langenneiden enkelien uskoa eli niiden, jotka "uskovat ja vapisevat" (Jaak. 2:19). Sellainen "usko" ei pelasta, koska siitä puuttuvat uskon aina oikeaksi todistavat teot (Ef. 2:10). Hyvät teot eivät pelasta ketään, mutta pelastavaa uskoa seuraavat hyvät teot.


Uuden testamentin yleiskatsaus



Jaakobin kirje