Toinen kirje korinttilaisille


Kirjoittaja: 2. Kor. 1:1 nimeää apostoli Paavalin sen kirjoittajaksi. On mahdollista, että Timoteus osallistui sen kirjoittamiseen.

Kirjoitusajankohta: Toinen korinttilaiskirje kirjoitettiin mitä ilmeisimmin noin 55-57 jKr.

Kirjeen tarkoitus: Korintin seurakunta perustettiin vuonna 53, kun Paavali oli kaupungissa toisen lähetysmatkansa aikana. Hän viipyi siellä puolitoista vuotta ja se olikin ensimmäinen kerta, kun hän pystyi olemaan määränpäässään niin pitkään kuin hän halusi. Tämä vierailu ja seurakunnan perustaminen on kuvattu Apt. 18:1-18.

Kirjeessään Paavali iloitsee aikaisemman "ankaran ja nuhtelevan" kirjeensä (josta meille ei ole säilynyt kopiota) saamasta myötämielisestä vastaanotosta. Siinä kirjeessä käsiteltiin seurakuntaa hajalleen repiviä asioita, kuten itsensä apostoleiksi nimittäneitä henkilöitä (2. Kor. 11:13), jotka hyökkäsivät Paavalia vastaan ja kylvivät epäsopua uskovien keskuuteen ja opettivat vääriä oppeja. He kyseenalaistivat Paavalin auktoriteetin (2. Kor. 1:15-17), hänen puhekykynsä (2. Kor. 10:10; 11:6), ja hänen haluttomuutensa hyväksyä taloudellista tukea Korintin seurakunnalta (2. Kor. 11:7-9; 12:13). Seurakunnassa oli myös joitakuita, jotka eivät olleet tehneet parannusta irstaista tavoistaan (2. Kor. 12:20-21).

Siksi Paavali oli riemuissaan kuullessaan Timoteukselta suurimman osan korinttilaisista tehneen parannuksen Paavalia kohtaan suunnatusta kapinastaan (2. Kor. 2:12-13; 7:5-9). Tämän johdosta Paavali rohkaisee heitä ilmaisten heille aitoa rakkauttaan (2. Kor. 7:3-16). Samoin Paavali puolustaa apostolin asemaansa tietäen, kuinka eräät olivat kyseenalaistaneet sen (2. Kor. 13:3).

Tärkeimmät jakeet:
2. Kor. 3:5: "En tarkoita, että kykenisimme ajattelemaan mitään omin päin, mitään mikä olisi peräisin meistä itsestämme. Meidän kykymme on saatu Jumalalta."

2. Kor. 3:18: "Me kaikki, jotka kasvot peittämättöminä katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kirkkauden kaltaisiksi, kirkkaudesta kirkkauteen. Tämän saa aikaan Herra, joka on Henki."

2. Kor. 5:17, "Jokainen, joka on Kristuksessa, on siis uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle!"

2. Kor. 5:21, "Kristukseen, joka oli puhdas synnistä, Jumala siirsi kaikki meidän syntimme, jotta me hänessä saisimme Jumalan vanhurskauden."

2. Kor. 10:5: "Me kaadamme kumoon järjen päätelmät ja kaiken, mikä nousee ylpeänä vastustamaan Jumalan tuntemista. Me vangitsemme kaikki ajatukset kuuliaisiksi Kristukselle."

2. Kor. 13:4: "Hän oli heikko, kun hänet ristiinnaulittiin, mutta Jumalan voimasta hän elää. Mekin olemme heikkoja, koska olemme häneen liitettyjä, mutta yhdessä hänen kanssaan me elämme Jumalan voimasta, ja te saatte sen tuntea."

Lyhyt yhteenveto: Tervehdittyään Korintin uskovaisia ja selitettyään, miksi hän ei ollut pitkään aikaan vieraillut heidän luonaan (jakeet 1:3-22), Paavali kertoo työtehtäviensä erityispiirteistä. Niihin kuuluivat voitto Kristuksen voimalla ja rehellisyys Jumalan edessä (2:14-17). Hän vertaa Kristuksen kirkkauden virkaa lain tarjoamaan kuoleman virkaan (jae 3:9) ja julistaa vievänsä evankeliumin sanomaa eteenpäin vainoista ja ahdistuksista huolimatta (4:8-18). Luvussa viisi hän viittaa kristillisen uskon perustaan: olemme uusia luomuksia (jae 17) ja syntimme ovat vaihtuneet Kristuksen vanhurskauteen (jae 21).

Luvuissa 6 ja 7 Paavali puolustaa itseään ja apostolin virkaansa. Hän toistaa rakkauttaan Korintin seurakuntaa kohtaan ja kehottaa heitä katumukseen ja pyhään elämään. Luvissa 8 ja 9 Paavali innostaa korinttilaisia seuraamaan Makedonian uskovien esimerkkiä ja olemaan anteliaita tarpeessa olevia uskonveljiään kohtaan. Hän opettaa heille, mitä kristillinen avustaminen merkitsee ja kuinka se pitää suorittaa.

Paavali jatkaa puolustamalla uudelleen asemaansa (luku 10) ja on huolissaan siitä, pysyvätkö he uskollisina häntä kohtaan väärien apostolien vaikutuksen alla. Hän kutsuu itseään "hulluksi", koska on haluton kerskailemaan kyvyistään ja Kristuksen vuoksi kokemistaan vainoista (luku 11). Luvussa 12 hän kertoo kokemuksestaan taivaasta ja siihen liittyvistä tapahtumista ja kuinka hänelle annettiin "piikki lihaan", jotta hän pysyisi nöyränä. Viimeisessä luvussa hän rohkaisee Korintin seurakuntaa tutkimaan itseään onko heidän uskonsa oikea ja päättää kirjeensä rakkauden ja rauhan siunaukseen.

Erityispiirteet: Paavali viittaa kirjeessään useasti Mooseksen lakiin, verraten sitä Jeesuksen Kristuksen ylivoimaiseen evankeliumiin ja pelastukseen uskon kautta. 2. Kor. 3:4-11 Paavali vertaa Vanhan testamentin lakia Uuden liiton armoon. Hän kuvaa lakia "kuolemaksi", kun Henki puolestaan antaa elämän. Laki oli "kuolemaa palveleva virka, jonka säädökset oli kaiverrettu kivitauluihin" (jae 7, vertaa 2. Moos. 24:12), koska se tuo ainoastaan synnintunnon ja sitä seuraavan tuomion. Lain kirkkaus oli ainoastaan siinä, että se heijasti Jumalan kirkkautta. Hengen virka on paljon lain virkaa kirkkaampi, koska siinä heijastuvat Jumalan armo ja rakkaus Kristuksen laintäyttämisen kautta.

Käytännön sovellutus: Tämä kirje on kaikista Paavalin kirjeistä henkilökohtaisin ja siinä on vähiten teologisia opetuksia. Se kertoo meille enemmän Paavalista ihmisenä ja Jumalan työntekijänä kuin muut kirjeet. Siitä huolimatta kirjeessä on kohtia, jotka soveltuvat elämäämme tänä päivänä. Ensimmäinen niistä on se, kuinka hyödynnämme resurssejamme, emme ainoastaan omaisuuttamme, vaan myös aikaamme. Makedonialaiset olivat anteliaita rahallisesti ja he myös "antoivat Jumalan tahdon mukaisesti itsensä Herralle ja myös meille" (2. Kor. 8:5). Samoin meidänkin pitäisi omistaa kaiken omaisuutemme ja itsemme Herralle. Hän ei tosin tarvitse varojamme. Hän on kaikkivaltias! Hän haluaa sydämen, joka haluaa palvella, miellyttää ja rakastaa häntä. Herran palvelemisessa ja hänelle antamisessa on kyse paljosta muustakin kuin maallisesta mammonasta. On tosin totta, että Jumala haluaa meidän lahjoittavan hänelle osan tuloistamme ja hän on luvannut siunata meitä niin toimiessamme. Mutta tähän liittyy paljon enemmän. Hän haluaa kaiken. Hän haluaa meidän antavan hänelle kaikkemme. Kaiken mitä me olemme. Meidän pitäisi käyttää elämämme palvelemaan Isäämme. Meidän ei pitäisi antaa Jumalalle ainoastaan tilipussistamme, vaan koko elämämme pitäisi heijastaa hänen kuvaansa. Meidän pitäisi antaa itsemme ensisijaisesti Herralle ja sen jälkeen seurakunnalle ja Jeesuksen Kristuksen työlle. English
Uuden testamentin yleiskatsaus

Toinen kirje korinttilaisille