Ensimmäinen Mooseksen kirja



Kirjoittaja: 1. Mooseksen kirjan kirjoittajaa ei ole nimetty. Perinteisesti Mooseksen on aina oletettu olleen sen kirjoittajan. Ei ole mitään todisteita tämän oletuksen hylkäämiseksi.

Kirjoitusajankohta: Kirjoittamisajankohtaa ei ole mainittu. Todennäköisesti se tapahtui vuosien 1440-1400 eKr. välillä, kun Mooses johdatti israelilaiset pois Egyptistä ja ennen hänen kuolemaansa.

Kirjan tarkoitus: 1. Mooseksen kirjaa kutsutaan joskus koko Raamatun taimitarhaksi. Melkein kaikki Raamatun pääopit esitellään niiden varhaisessa muodossa 1. Mooseksen kirjassa. Syntiinlankeemuksen seurauksena Jumalan lupaus pelastuksesta on mainittu (1. Moos. 3:15). Luomisoppi, synnin siirtyminen, vanhurskauttaminen, sijaiskuolema, synnillisyys, viha, armo kaikkivaltaisuus, vastuullisuus ja monet muut opinkappaleet esitellään tässä kirjassa.

Moniin elämää koskeviin tärkeisiin kysymyksiin löytyy vastaus 1. Mooseksen kirjasta. (1) Mistä minä olen tullut? (Jumala loi meidät, 1. Moos. 1:1) (2) Mikä on elämäni tarkoitus? (Olemme täällä elääksemme yhteydessä Jumalan kanssa, 1. Moos. 15:6) (3) Mikä on määränpääni? (Elämä jatkuu kuoleman jälkeen, 1. Moos. 25:8). 1. Mooseksen kirja on käyttökelpoinen tiedemiehelle, historioitsijalle, teologille, kotirouvalle, maanviljelijälle, matkustajalle, ja kaikille Jumalan miehille ja naisille. Se on mitä oivin avaus Jumalan ihmiskunnalle antamalle suunnitelmalle, Raamatulle.

Tärkeimmät jakeet:

1. Moos. 1:1, "Alussa Jumala loi taivaan ja maan."

1. Moos. 3:15, "Ja minä panen vihan sinun ja naisen välille ja sinun sukusi ja hänen sukunsa välille: ihminen on iskevä sinun pääsi murskaksi, ja sinä olet iskevä häntä kantapäähän."

1. Moos. 12:2-3, "Minä teen sinusta suuren kansan ja siunaan sinua, ja sinun nimesi on oleva suuri ja siinä on oleva siunaus. Minä siunaan niitä, jotka siunaavat sinua, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinun saamasi siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille."

1. Moos. 50:20, "Te kyllä tarkoititte minulle pahaa, mutta Jumala käänsi sen hyväksi. Hän antoi tämän kaiken tapahtua, jotta monet ihmiset saisivat jäädä henkiin."

Lyhyt yhteenveto: 1. Mooseksen kirja voidaan jakaa kahteen osaan: ihmiskunnan varhaishistoria ja patriarkkojen aikakausi. Ihmiskunnan varhaishistoria kertoo (1) luomisesta (luvut 1-2); (2) syntiinlankeemuksesta (luvut 3-5); (3) tulvasta (luvut 6-9); ja (4) ihmiskunnan hajaantumisesta (luvut 10-11). Patriarkkojen historiassa kerrotaan neljän suuren miehen elämästä: (1) Aabrahamin (12:1-25:8); (2) Iisakin (21:1-35:29); (3) Jaakobin (25:21-50:14); ja (4) Joosefin (30:22-50:26).

Jumala loi hyvän ja synnistä vapaan maailmankaikkeuden. Jumala halusi henkilökohtaisen suhteen ihmiskunnan kanssa. Aatami ja Eeva lankesivat syntiin ja toivat pahuuden ja kuoleman maailmaan. Pahuus lisääntyi jatkuvasti ja lopulta Jumalan mielestä vain yhdessä perheessä oli mitään hyvää jäljellä. Jumala käytti tulvaa pyyhkäisemän pahuuden pois ja pelasti Nooan perheineen eläinten kera arkissa.

Jumala valitsi Aabrahamin, jonka suvusta tulisi myöhemmin Jumalan kansa ja luvattu Messias. Tämä periytyi Aabrahamin pojalle Iisakille ja sitten Iisakin pojalle Jaakobille. Jumala muutti Jaakobin nimen Israeliksi ja hänen kahdestatoista pojastaan tuli Israelin kahdentoista sukukunnan esi-isät. Kaikkivaltiudessaan Jumala saattoi Jaakobin pojan Joosefin Egyptiin hänen veljiensä pahojen tekojen seurauksena. Tämä veljesten Joosefin tuhoksi kaavailema teko muuttui Jumalan käsissä hyväksi teoksi ja johti lopulta Jaakobin ja hänen perheensä pelastumiseen nälänhädästä Joosefin ansiosta, joka oli sillä välin kohonnut merkittävään asemaan Egyptissä.

Ennakoinnit: Monet Uuden testamentin aiheet juontavat juurensa 1. Mooseksen kirjaan. Jeesus Kristus on se naisen siemen, joka tuhoaa Saatanan (1. Moos. 3:15). Kuten tapahtui Joosefin kohdalla, Jumala tarkoitti poikansa uhraamisen ihmiskunnan hyväksi, vaikka hänet ristille naulitsemat miehet tekivät sen pahoissa aikomuksissa. Nooa ja hänen perheensä olivat ensimmäinen jäännös, jota Raamatussa kuvataan. Ylitsepääsemättömiltä tuntuvista vaikeuksista huolimatta Jumala aina säilyttää jäännöksen, joka on hänelle uskollinen. Israelilaisten jäännös palasi Babylonian pakkosiirtolaisuudesta Jerusalemiin; Jesajan ja Jeremiaan kuvaamissa Jesebelin suorittamissa vainoissa Jumala pelasti 7000 papin jäännöksen; Jumala lupaa Israelin jäännöksen eräänä päivänä hyväksyvän oikean Messiaansa (Room. 11). Aabrahamin osoittama usko oli Jumalan lahja ja siitä tuli esimerkki pelastavasta uskosta juutalaisille ja pakanakansoille (Ef. 2:8-9; Hepr. 11).

Käytännön sovellutus: 1. Mooseksen kirjan keskeisin teema on Jumalan iankaikkisuus ja maailman luominen. Kirjoittaja ei pyri perustelemaan Jumalan olemassaoloa. Hän toteaa Jumalan olleen, olevan nyt ja aina kaiken valtias. Me voimme samoin luottaa 1. Mooseksen kirjaan, vaikka monet pyrkivät murtamaan sen perustuksia. Kaikki ihmiset, riippumatta heidän kulttuuristaan, kansallisuudestaan tai kielestään, ovat tilivelvollisia Luojalle. Syntiinlankeemuksen mukanaan tuoman synnin tähden olemme joutuneet eroon hänestä. Mutta pienen Israelin kansan kautta Jumalan pelastussuunnitelma ihmiskunnalle tuotiin julki ja kaikkien saataville. Me iloitsemme tästä suunnitelmasta.

Jumala loi maailmankaikkeuden, maapallon ja jokaisen elävän olennon. Me voimme luottaa häneen kaikissa elämämme tilanteissa. Jumala voi kääntää toivottoman tilanteen (esim. Aabrahamin ja Saaran lapsettomuuden) päälaelleen ja tehdä uskomattomia asioita elämässämme, jos me vain luotamme ja tottelemme häntä. Voimme kohdata ikäviä ja epäoikeudenmukaisia tapahtumia elämässämme Joosefin tavoin, mutta Jumala voi kääntää ne hyviksi, jos me luotamme häneen ja hänen suunnitelmiinsa. "Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen" (Room. 8:29). English


Vanhan testamentin yleiskatsaus



Ensimmäinen Mooseksen kirja