Mitä on redaktiokritiikki ja historiallis-kriittinen kritiikki?


Kysymys: Mitä on redaktiokritiikki ja historiallis-kriittinen kritiikki?

Vastaus:
Redaktiokritiikki ja historiallis-kriittinen kritiikki ovat eräitä kriittisen raamatuntutkimuksen menetelmiä. Niiden tarkoituksena on tutkia Raamatun kirjoituksia ja tehdä päätelmiä koskien niiden kirjoittajia, historiallisuutta ja kirjoittamisajankohtia. Yleensä näiden menetelmien tarkoituksena ovat yritykset mitätöidä Raamatun teksti.

Raamatullinen kritiikki jakautuu kahteen pääalueeseen: historiallis-kriittiseen kritiikkiin ja kirjallisuus-kriittiseen kritiikkiin. Kirjallisuus-kriittinen kritiikki pyrkii löytämään tekstin alkuperäisen asun, koska alkuperäisiä kirjoituksia ei enää ole olemassa. Historiallis-kriittisen kritiikin tarkoituksena on selvittää tekstin aitous. Eräitä mahdollisia kysymyksiä ovat: Milloin teksti todella kirjoitettiin? Kuka oikeasti kirjoitti tekstin?

Monet näiden ryhmien kriitikoista eivät usko Raamatun innoitukseen ja siksi käyttävät edellä mainittuja kysymyksiä Pyhän Hengen toiminnan eliminoimiseksi Raamatun kirjoittajien elämässä. Heidän mielestään Vanha testamentti on suullisten traditioiden kooste, joka kirjoitettiin vasta Israelin Babylonian pakkosiirtolaisuuden jälkeen, mikä tapahtui 586 eKr.

Raamattu itse väittää Mooseksen kirjoittaneen sen viisi ensimmäistä kirjaa. Jos Mooses ei kirjoittanut näitä kirjoja ja jos niitä ei kirjoitettu kuin vasta monia vuosia Israelin perustamisen jälkeen, silloin kriitikot voivat väittää kirjoitusten olevan epätarkkoja ja siten mitätöidä ne autoratiivisina Jumalan sanoina. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. (Tarkempi analyysi koskien Raamatun viiden ensimmäisen kirjan kirjoittajaa löytyy kysymyksistä koskien dokumenttihypoteesia ja JEDP-teoriaa.) Redaktiokritiikin mukaan evankeliumien kirjoittajat olivat ainoastaan suullisten traditioiden kokoojia, eivätkä evankeliumien alkuperäisiä kirjoittajia. Erään kriitikon mukaan heidän tutkimustensa tarkoituksena on löytää kirjoittajan "teologinen motivaatio" hänen valitessaan ja yhdistäessään traditioita tai muuta kristillistä aineistoa.

Näissä raamatullisissa kritiikeissä on pohjimmiltaan pyrkimyksenä poistaa Pyhän Hengen osallisuus tarkan ja luotettavan Jumalan Sanan aikaansaamisessa. Raamatun kirjoittajat kertovat meille itse, kuinka pyhät kirjoitukset syntyivät. "Jokainen pyhä, Jumalan Hengestä syntynyt kirjoitus on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi Jumalan tahdon mukaiseen elämään" (2. Tim. 3:16). Jumala aikaansai sen, että juuri oikeita sanoja käytettiin sanoman tallentamiseksi. Apostoli Pietari kirjoitti, "Ennen muuta teidän on oltava selvillä siitä, etteivät pyhien kirjoitusten ennustukset ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä"(2. Piet. 1;20, 21). Pietari kertoo, kuinka sanat eivät olleet ihmisen oman ajattelun tulosta heidän halutessaan kirjoittaa jotakin. Pietari jatkaa, "Yksikään profeetallinen sana ei ole tullut julki ihmisten tahdosta, vaan ihmiset ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina sen, minkä ovat Jumalalta saaneet" (2. Piet. 1:21). Pyhä Henki johdatti heidät kirjoittamaan, mitä hän halusi heidän kirjoittavan. Meillä ei ole mitään syytä kritisoida Raamatun aitoutta, kun me tiedämme Jumalan ohjanneen kirjoittajia tallentamaan muistiin haluamansa asiat.

Esitämme vielä yhden jakeen, joka antaa meille mielenkiintoisen pilkahduksen Raamatun aitouteen: "Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut" (Joh. 14:26). Tässä Jeesus kertoo opetuslapsilleen menevänsä pian pois, mutta Pyhä Henki auttaisi heitä muistamaan, mitä hän opetti maan päällä ollessaan myöhempää muistiinpanoa varten. Jumala on vastuussa Raamatun kirjoittamisesta ja säilymisestä.

English
Paluu suomenkieliselle etusivulle

Mitä on redaktiokritiikki ja historiallis-kriittinen kritiikki?