Mitä Raamattu opettaa laiskuudesta?



Kysymys: Mitä Raamattu opettaa laiskuudesta?

Vastaus:
Newtonin ensimmäinen laki kuuluu, että liikkeessä olevan kappale jatkaa liikettään ja paikallaan oleva kappale pysyy liikkumattomana, ellei niihin vaikuta mikään muu ulkoinen voima. Tämä laki soveltuu myös ihmisiin. Jotkut ovat luonnostaan innokkaita saattamaan projektinsa loppuun, toiset ovat apaattisia vaatien jatkuvaa puskemista työn edistymiseksi. Joidenkin harrastama laiskuuden elämäntyyli houkuttelee monia. Raamatun mukaan on kuitenkin selvää, että Herra määräsi ihmisen tekemään työtä. Näin ollen laiskuus on synti. "Mene, laiskuri, muurahaisen luo, katso sen aherrusta ja ota opiksesi" (San. 6:6).

Raamattu opettaa meille paljon laiskuudesta. Sananlaskujen kirja sisältää erityisen paljon laiskuutta ja laiskureita koskevia varoituksia. Sananlaskut kertovat laiskurin vihaavan työntekoa: "Omiin mielitekoihinsa laiska kuolee, kun kädet kieltäytyvät työnteosta" (San. 21:25); hän rakastaa nukkumista: "Saranoillaan ovi kääntyy, vuoteellaan laiska" (San. 26:14); hänellä on aina tekosyitä puolustukseen: "Laiska sanoo: 'Tiellä on leijona, keskellä katua kulkee peto'" (San. 26:13); hän tuhlaa aikaa ja energiaansa: "Joka hoitaa työnsä veltosti, on vahingontekijän veli" (San. 18:9); hän kuvittelee olevansa viisas, mutta on ymmärtämätön: "Laiska on mielestään viisaampi kuin seitsemän neuvokasta miestä" (San. 26:16).

Sanalaskut kertovat meille myös laiskurin kohtalon. Laiskurista tulee palvelija ja velkaantunut: "Ahkera päätyy päälliköksi, laiskuri toisten käskettäväksi" (San. 12:24). Hänen tulevaisuutensa on synkkä: "Syksyllä laiska ei kynnä -- elopellolta hän palaa tyhjin käsin" (San. 20:4). Häntä odottaa köyhyys: "Laiska toivoo mutta ei saa, ahkera syö itsensä kylläiseksi" (San. 13:4).

Kristityn elämässä ei ole tilaa laiskuudelle. Efes. 2:8-9 kertoo: "Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä." Mutta uskovasta voi tulla joutomies, jos hän ei ymmärrä, että Jumala odottaa hänen muuttuneen elämänsä tuottavan hedelmiä: "Mekin olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut" (Ef. 2:10). Kristityt eivät pelastu tekojensa kautta, mutta heidän hyvät tekonsa kertovat heidän pelastuksestaan (Jaak. 2:18, 26). Laiskuus on rikkomus Jumalan meille antamaa tarkoitusta vastaan - hyviä tekoja. Herra kuitenkin auttaa kristittyjä voittamaan luontaisen taipumuksemme laiskuuteen uuden luotomme kautta (2. Kor. 5:17).

Uusi luontomme motivoi meitä olemaan ahkeria ja tuottoisia, koska me rakastamme meidät pelastanutta Herraa. Luontainen laiskottelunhalumme, samoin kuin halut muihinkin synteihin, on korvattu halulla elää hurskasta elämää: "Varas älköön enää varastako, vaan tehköön työtä ja ansaitkoon rehellisesti toimeentulonsa, niin että voi myös antaa tarpeessa olevalle" (Ef. 4:28). Meillä on vakaumus tehdä työtä perheemme eteen: "Mutta se, joka ei huolehdi omaisistaan ja kaikkein lähimmistään, on kieltänyt uskonsa ja on epäuskoista pahempi" (1. Tim. 5:8). Haluamme myös työskennellä muiden Jumalan perheen jäsenten eteen: "Te tiedätte itse, että minä näillä käsilläni olen hankkinut itselleni ja tovereilleni sen, mitä olemme tarvinneet. Kaikin tavoin olen teille osoittanut, että näin, työtä tehden, tulee huolehtia vähäosaisista muistaen Herran Jeesuksen omat sanat: 'Autuaampi on antaa kuin ottaa'" (Ap. t. 20:34-35).

Kristittyinä tiedämme Herran palkitsevan työmme, jos vain jaksamme uurastaa: "Meidän ei pidä väsyä tekemään hyvää, sillä jos emme hellitä, saamme aikanaan korjata sadon. Kun meillä vielä on aikaa, meidän on siis tehtävä hyvää kaikille, mutta varsinkin niille, joita usko yhdistää meihin" (Gal. 6:9-10):; "Mitä teettekin, tehkää se täydestä sydämestä, niin kuin tekisitte sen Herralle ettekä ihmisille. Muistakaa, että saatte Herralta palkan, osuutenne perinnöstä. Palvelkaa Herraa Kristusta" (Gal. 3:23-24); "Eihän Jumala ole epäoikeudenmukainen, ei hän unohda teidän tekojanne eikä rakkauttanne, jota olette osoittaneet hänen nimeään kohtaan, kun olette palvelleet hänen pyhiään ja yhä palvelette heitä" (Hepr. 6:10).

Kristityn pitäisi evankelioida ja opettaa muita Jumalan voimaa hyödyntäen. Apostoli Paavali on esimerkkimme tässä kohdin: "Häntä me julistamme, ja me neuvomme ja opetamme jokaista ihmistä kaikella viisaudella, jotta voisimme asettaa jokaisen ihmisen Jumalan eteen täysi- ikäisenä Kristuksen tuntemisessa. Sitä varten minä ponnistelen ja taistelen kaikella hänen voimallaan, sillä voimalla, joka vaikuttaa minussa" (Kol. 1:28-29). Jopa taivaassa kristittyjen palvelustyö Jumalalle jatkuu, tosin ilman synnin häiritsevää vaikutusta (Ilm. 22:3). Pyhät ovat vapautuneet surusta, synnistä, laiskuudesta ja ylistävät Herraa iäti. "Olkaa siis vahvoja ja järkähtämättömiä, rakkaat veljeni, ja tehkää aina innokkaasti Herran työtä. Tietäkää, ettei Herra anna teidän työnne mennä hukkaan" (1. Kor. 15:58).

English


Paluu suomenkieliselle etusivulle



Mitä Raamattu opettaa laiskuudesta?