Miten voimme tietää, että Raamattu on Jumalan Sana apokryfikirjojen, Koraanin, Mormonien kirjan tai muun sellaisen sijaan?


Kysymys: Miten voimme tietää, että Raamattu on Jumalan Sana apokryfikirjojen, Koraanin, Mormonien kirjan tai muun sellaisen sijaan?

Vastaus:
Kysymys siitä, mikä uskonnollinen kirja, jos mikään, on Jumalan Sana, on elintärkeä. Jotta vältymme kehäpäättelyltä, ensimmäiseksi meidän on kysyttävä: kuinka voimme ylipäätään tietää, onko Jumala kommunikoinut kanssamme? On tietysti selvää, että Jumalan täytyy kommunikoida sellaisella tavalla, että ihmiset voisivat sitä ymmärtää. Toki on mahdollista, että ihmiset sepittelisivät viestejä omasta päästään väittäen niiden olevan Jumalalta. Näin ollen on oletettavaa, että jos Jumala jollakin tavoin haluaisi todentaa viestin olevan häneltä, hän käyttäisi sellaisia menetelmiä, joita ihmiset eivät voisi toistaa. Ihmeet ovat sellainen menetelmä. Tämä rajaa mahdollisuuksien määrää huomattavasti.

Käsikirjoitusten ja historiankirjoituksen todisteiden lisäksi kaikkein tärkein todiste Raamatun oikeellisuudesta on sen inspiraatio. Todellinen koetinkivi Raamatun väitteelle sen ehdottomasta oikeellisuudesta on sen sisältämät yliluonnolliset todisteet, joihin kuuluvat myös profetiat. Jumala käytti profeettoja julistamaan ja kirjoittamaan Sanansa ja Jumala käytti ihmeitä, kuten täyttyneitä profetioita, todistamaan sanansaattajiensa auktoriteetin. Esimerkiksi 1. Moos. 12:7 Jumala lupasi antaa Israelin maan Aabrahamille ja hänen jälkeläisilleen. Vuonna 1948 Israel palautettiin juutalaisille toisen kerran historian saatossa. Tämä ei ehkä vaikuta kovin mullistavalta, ellei oteta huomioon sitä tosiseikkaa, että mitään toista valtiota ihmiskunnan historian aikana ei ole karkotettu kotimaastaan, jonne se on sitten palannut myöhempinä aikoina. Israelin kohdalla näin on tapahtunut kahdesti. Danielin kirjassa ennustettiin tarkasti neljä tulevaa kuningaskuntaa, Babylonia, Meedo-Persia, Kreikka ja Rooma, satoja vuosia ennen niiden valtaannousua. Ennustuksissa oli tarkkoja yksityiskohtia niiden valtaannoususta ja tuhosta. Niiden hallitsijoihin kuuluivat Aleksanteri Suuri ja Antiokus Epifanes.

Hesekielin kirjan 26. luvussa kerrotaan yksityiskohtia myöten Tyyron tuho, maan tasalle repiminen ja rakennusten jäänteiden mereen heittäminen. Kun Aleksanteri Suuri eteni Tyyron alueelle, hän kohtasi pienen matkan päästä mantereesta pienelle saarelle linnoittautuneen kansan. Hän ei voinut ylittää vesistöä valloittaakseen saaren. Niinpä hän päätti rakentaa penkereen kivistä, jota myöten ylpeän hallitsijan armeija voisi edetä saareen. Tämä keino tepsi. Armeija eteni meren yli saareen ja valloitti sen. Mutta mistä hän sai kaiken tarvittavan kiviaineksen? Ne olivat Tyyron rakennusten raunioita, jotka näin päätyivät meren pohjaan.

Kristusta koskevien ennustusten määrä on yli 270 ja niiden käsittely kestäisi pitkän aikaa. Meidän on huomattava, että Jeesus ei pystynyt mitenkään kontrolloimaan monia ennustuksiin liittyviä seikkoja, kuten esimerkiksi syntymäpaikkaansa. Todennäköisyys, että edes 16 ennustusta olisi toteutunut sattumanvaraisesti, on häviävän pieni, 1 jaettuna 10^45. Mihin voimme verrata tätä lukua? Vertailun vuoksi maailmankaikkeudessa uskotaan olevan 10^82 atomia. Jeesus, joka vahvisti Raamatun Jumalan Sanana, todensi luotettavuutensa ja jumalallisuutensa ylösnousemuksellaan, jota historiallista tosiasiaa on vaikea kieltää.

Koraanin kirjoittaja Muhammad ei tehnyt mitään ihmeitä todentaakseen sanomansa aitouden, ei edes silloin, kun hänet seuraajansa sitä pyysivät (Sura 17:91-95; 29:47-51). Paljon myöhemmässä perimätiedossa (Hadith) esiintyy joitakin ihmeitä ja ne kaikki ovat varsin satumaisia (kuten kuun leikkaaminen kahtia) ja ei ole mitään todisteita niiden aitoudesta. Koraanissa on myös historiallisia virheitä. Muslimit uskovat Raamatun olevan jumalan innoittaman, tosin muutamien toimittamisesta johtuvien virheiden kera (Sura 2:136 sekä 13, 16, 17, 20, 21, 23, 25). He eivät pysty vastaamaan tyydyttävästi seuraaviin kysymyksiin: "Milloin virheet hiipivät Raamattuun?" Jos he sanovat sen tapahtuneen ennen vuotta 600 jKr., kuinka Koraani voi silloin kehottaa seuraajiaan lukemaan Raamattua? Jos he sanovat virheiden syntyneen vuoden 600 jKr. jälkeen, silloin tilanne on vieläkin hankalampi, koska Raamatun käsikirjoitukset ovat tarkkoja kolmannelta vuosisadalta alkaen. Vaikka kristinusko olisikin valheellinen, Koraanilla on silti ylitsepääsemätön ongelma siinä, että se tuomitsee kristittyjen uskon asioihin, joihin kristityt eivät todellisuudessa usko. Koraani esimerkiksi opettaa, että kristityt uskovat kolminaisuuden koostuvan Isästä, Äidistä (Mariasta) ja Pojasta (Sura 5:73-75, 116). Lisäksi Koraani opettaa kristittyjen uskovan Pojan syntyneen Isän ja Marian seksuaalisen suhteen seurauksena (Suras 2:116; 6:100-101; 10:68; 16:57; 19:35; 23:91; 37:149-151; 43:16-19). Jos Koraani on todella Jumalalta, luulisimme sen vähintäänkin opettavan oikein kristittyjen uskomuksia.

Joseph Smith kirjoitti Mormonien kirjan, yritti suorittaa ihmeitä kuten ennustamista (joka on aidon profeetan tunnus 5. Moos. 18:21-22 mukaan), mutta hän epäonnistui. Hän ennusti Kristuksen toisen tulemisen, Kirkon historia 2:382. Joseph Smith ennusti sen tapahtuvan 56 vuoden päästä eli vuonna 1891. Se ei tapahtunut vuonna 1891, eivätkä mormonit nykyään väitä näin tapahtuneen. Eikä se tapahtunut sen jälkeenkään. Hän samoin ennusti kirjassaan Oppi ja Liitot 84:114-115, että monet kaupungit kokisivat tuhon. Smith opetti, että New York, Albany ja Boston tuhoutuisivat, jos ne eivät ottaisi evankeliumia vastaan. Joseph Smith saarnasi New Yorkissa, Albaniassa ja Bostonissa. Kaupungit eivät ottaneet vastaan hänen evankeliumiaan ja kuitenkaan ne eivät tuhoutuneet. Yksi Joseph Smithin kuuluisista vääristä ennustuksista on "Kaikkien kansojen loppu", Oppi ja Liitot, 87. Siinä käsitellään Etelä-Karolinassa puhjennutta kapinaa osavaltioiden välisessä sodassa. Etelävaltioiden oletettiin kutsuvan apua Isosta Britanniasta ja sen seurauksena sota leviäisi kaikkialle maailmaan. Orjat tekisivät kapinan, maan asukkaat vaikeroisivat, koittaisi nälänhätä, sairauksia, maajäristyksiä, ukkosta, salamointia ja lopulta kaikkien kansojen tuho. Etelävaltiot aloittivat lopulta kapinan vuonna 1761, mutta orjat eivät kapinoineet, sota ei saavuttanut koko maailmaa, ei ollut maailmalaajuista nälänhätää, sairauksia, maanjäristyksiä, jne., eikä mitään kaikkien kansojen tuhoa.

Protestanttien apokryfikirjoiksi nimittämät kirjoitukset tunnetaan roomalaiskatolisessa kirkossa nimellä deuterokanoniset kirjat (toiseen kaanoniin kuuluvat kirjat). Nämä kirjat kirjoitettiin vuosien 300 eKr. ja 100 jKr. välisenä aikana. Tämä oli Vanhan testamentin profeettojen ja Uuden testamentin apostolien ja heidän aikalaistensa välinen aika eli nk. testamenttien välinen eli intertestamentaarinen aika. Roomalaiskatoliset hyväksyivät ne virheettöminä Raamattuunsa vuoden 1546 Trentin kirkolliskokouksessa. Näin ollen niihin voisi soveltaa samaa virheettömyyden määritelmää kuin muihinkin Jumalan innoittamiin kirjoituksiin, mutta todisteet osoittavat toisin. Näemme kuinka Raamatussa Jumalan profeettojen viestit vahvistettiin ihmeillä tai toteutuneilla ennustuksilla. Samoin kuulijat välittömästi hyväksyivät heidän sanomansa (5. Moos. 31:26. Joos. 24:26; 1. Samuel 10:25; Daniel 9:2; Kol. 4:16; 2. Piet. 3:15-16). Apokryfikirjoitusten kohdalla tilanne oli päinvastainen. Mikään niistä ei ollut profeetan kirjoittama. Mitään sen kirjoista ei sisälletty juutalaisten Pyhiin kirjoituksiin. Apokryfikirjojen kirjoittajista ei ole yksimielisyyttä. Kukaan Uuden testamentin kirjoittajista ei lainannut apokryfikirjoista. Apokryfikirjoissa ei ole täyttyneitä profetioita. Jeesus lainasi jokaisesta Vanhan testamentin osasta, mutta ei koskaan apokryfikirjoista. Opetuslapsetkaan ei sitä tehneet.

Raamattu loistaa kaikkia muita uskonnollisia kirjoituksia kirkkaampana Jumalan ilmoituksena. Jos se ei sitä ole, sen valinta muiden kirjoitusten keskuudesta on mahdotonta. Jos Raamattu ei ole Jumalan Sana, meillä ei ole mitään selvää menetelmää, kuinka voisimme tietää, mikä olisi tosi Jumalan Sana.

English
Paluu suomenkieliselle etusivulle

Miten voimme tietää, että Raamattu on Jumalan Sana apokryfikirjojen, Koraanin, Mormonien kirjan tai muun sellaisen sijaan?