Mitkä ovat Vanhan ja Uuden testamentin eroavaisuudet?


Kysymys: Mitkä ovat Vanhan ja Uuden testamentin eroavaisuudet?

Vastaus:
Vanha testamentti luo perustan Uuden testamentin opetuksille ja tapahtumille. Raamatun sanoma on progressiivinen. Jos kirjaa lukiessasi aloitat sen keskivaiheilta, on henkilöhahmojen, juonen ja tarinan päätöksen ymmärtäminen hankaa. Samoin Uusi testamentti voidaan ymmärtää täysin ainoastaan nähdessämme sen Vanhan testamentin henkilöhahmojen, uhrijärjestelmän, sopimuksien ja lupausten täyttymisenä.

Jos meillä olisi ainoastaan Uusi testamentti, lukisimme evankeliumeja ymmärtämättä miksi juutalaiset odottivat Messiasta (pelastaja-kuningasta). Ilman Vanhaa testamenttia emme ymmärtäisi, miksi Messias saapui (lue Jes. 53), emmekä pystyisi tunnistamaan Jeesus Nasaretilaista Messiaaksi ilman monia häntä koskevia yksityiskohtaisia ennustuksia (esim. hänen syntymäpaikkansa (Miika 5:2), kuinka hän kuoli (Ps. 22,), hänen ylösnousemustaan (Ps. 16:10) ja monia muita hänen elämäänsä liittyviä seikkoja (Jes. 52:19, 9:2).

Ilman Vanhaa testamenttia, emme ymmärtäisi monia Uudessa testamentissa ohimennen mainittuja juutalaisten tapoja. Emme ymmärtäisi fariseusten Jumalan lakiin liittyviä vääristelmiä, kun he lisäsivät siihen omia perinteitään. Emme ymmärtäisi, miksi Jeesus oli niin järkyttynyt puhdistaessaan temppelin esipihan. Emme olisi tietoisia siitä samasta käytössämme olevasta viisaudesta, jota Jeesus käytti puhuessaan vastustajiensa kanssa.

Uuden testamentin evankeliumit ja Apostolien teot tallensivat monia satoja vuosia aiemmin annettujen profetioiden täyttymyksiä. Evankeliumeissa Jeesuksen syntymää, elämää, ihmeitä, kuolemaa ja ylösnousemusta käsittelevissä kohdista käy ilmi Vanhan testamentin profetioiden täyttymys koskien Messiaan ensimmäistä tulemista. Nämä yksityiskohdat varmentavat väitteen, että Jeesus on luvattu Kristus. Samoin Uuden testamentin profetiat (joista monet ovat Ilmestyskirjassa) rakentuvat Vanhan testamentin profetioiden varaan. Nämä Uuden testamentin profetiat liittyvät Kristuksen toiseen tulemiseen. Arviolta kaksi kolmannesta Ilmestyskirjasta perustuu tai viittaa Vanhan testamentin jakeisiin.

Koska Raamatun ilmoitus on progressiivista, Uudessa testamentissa keskitytään opetuksiin, joihin ainoastaan viitattiin Vanhassa testamentissa. Heprealaiskirje kuvailee Jeesuksen ylimmäisenä pappina ja kuinka hänen uhrinsa korvasi kaikki aiemmat uhrit, jotka olivat ainoastaan tulevan kuvia. Vanhassa testamentissa annettiin kaksijakoinen laki: käskyt ja niiden noudattamisesta ja rikkomisesta seuraavat siunaukset ja kiroukset. Uusi testamentti selventää, että Jumala antoi nuo käskyt osoittaakseen ihmisille pelastustarpeen, eikä niiden tarkoituksena koskaan ollut toimia pelastuksen välikappaleena (Room. 3:19).

Vanha testamentti kuvaa Jumalan israelilaisille antamaa uhrijärjestelmää, joka tilapäisesti peitti synnit. Uusi testamentti tarkentaa, kuinka tämä järjestelmä viittasi Kristuksen uhriin, jonka kautta pelastus yksin mahdollistuu (Ap. t. 4:12; Hepr. 10:4-10). Vanha testamentti kertoo menetetystä paratiisista; Uusi testamentti kertoo kuinka tämän paratiisin voi saavuttaa uudelleen toisen Aadamin (Kristuksen) kautta ja kuinka se eräänä päivänä toteutuu. Vanhan testamentin mukaan synti erotti ihmisen Jumalasta (1. Moos. 3). Uusi testamentti opettaa, kuinka ihminen voi korjata suhteensa Jumalaan (Room. luvut 3-6). Vanha testamentti kertoi edeltäkäsin Messiaan elämästä. Evankeliumit keskittyvät Jeesuksen elämän kuvaamiseen ja epistoloissa hänen elämäänsä tulkitaan ja meitä kehotetaan reagoimaan siihen.

Ilman Vanhaa testamenttia emme ymmärtäisi, kuinka Jumala jonakin päivänä täyttää lupauksensa juutalaisten kansalle. Emme ymmärtäisi, kuinka suuri vaivanaika on seitsemän vuoden pituinen ajanjakso, jolloin Jumala työskentelee erityisesti juutalaisten parissa. Juutalaiset hylkäsivät hänet hänen ensimmäisessä tulemuksessaan, mutta vastaanottavat hänet hänen toisessa tulemuksessaan. Me emme ymmärtäisi, kuinka Kristuksen 1000-vuoden hallitusjakso liittyy hänen lupauksiinsa juutalaisille tai kuinka pakanakansat liittyvät tähän suunnitelmaan. Emme myöskään käsittäisi, kuinka kaikki Raamatun alusta irrallaan olevat langat solmitaan yhteen, mukaan lukien paratiisin palauttaminen Jumalan alunperin luomaan tilaan.

Voimme tiivistää sanottavamme siihen, että Vanha testamentti muodostaa perustuksen, jonka tarkoituksena oli valmistaa Israelilaiset Messiaan tuloa varten, joka uhraisi itsensä koko maailman syntien edestä (1. Joh. 2:2). Uusi testamentti kuvailee Jeesuksen elämää ja muistelee hänen tekojaan edestämme pyrkien motivoimaan meitä vastaamaan oikealla tavalla hänen tarjoamaansa iankaikkiseen elämään ja elämään siitä kiitollisina (Room. 12). Molemmista testamenteista käy ilmi sama, pyhä, armollinen ja oikeudenmukainen Jumala, jonka täytyy tuomita synti, mutta joka haluaa lunastaa sortuneen ihmiskunnan Kristuksen sovintouhrin tarjoaman pelastuksen kautta. Molemmissa testamenteissa Jumala ilmoittaa meille itsensä ja tien luokseen Jeesuksen Kristuksen kautta. Molemmissa testamenteissa me löydämme kaiken tarpeellisen iankaikkista ja jumalallista elämää varten (2. Tim. 3:15-17).

English
Paluu suomenkieliselle etusivulle

Mitkä ovat Vanhan ja Uuden testamentin eroavaisuudet?