Mikä oli Pyhän Hengen tehtävä Vanhassa testamentissa?



Kysymys: Mikä oli Pyhän Hengen tehtävä Vanhassa testamentissa?

Vastaus:
Pyhän Hengen rooli oli Vanhassa testamentissa hyvin samankaltainen kuin Uudessa testamentissa. Puhuessamme Pyhän Hengen roolista, voimme erottaa neljä eri toimialuetta: 1) uudistaminen, 2) asuminen (tai täyttäminen), 3) hillintä, ja 4) palvelukseen vahvistaminen. Nämä Pyhän Hengen tehtävät ovat yhtälailla nähtävissä Uudessa ja Vanhassa testamentissa.

Ensimmäinen Pyhän Hengen tehtävistä on uudistaminen. Tätä voidaan myös kutsua "uudelleen synnyttämiseksi". Klassinen esimerkki tästä löytyy Johanneksen evankeliumista. "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa" (Joh.3:3). Tämä johtaa kysymykseen: mitä tekemistä tällä on Pyhän Hengen toiminnan kanssa Vanhassa testamentissa? Myöhemmin keskustellessaan Nikodemoksen kanssa, Jeesus sanoo hänelle: "Etkö sinä, Israelin opettaja, ymmärrä sitä?" (Joh. 3:10). Jeesus halusi näin ilmaista Nikodemokselle, että hänen olisi pitänyt tietää, että Pyhä Henki on uuden elämän antaja, koska tämä ilmaistiin jo Vanhassa testamentissa. Esimerkiksi, Mooses sanoi israelilaisille ennen Luvattuun maahan siirtymistä, "Ja Herra, sinun Jumalasi, ympärileikkaa sinun sydämesi ja sinun jälkeläistesi sydämet, niin että rakastat Heraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi, että eläisit" (5. Moos. 30:6, v. 1938 käännös). Sydämen ympärileikkaus on Jumalan Hengen tekemä ja ainoastaan hän pystyy sen tekemään. Sydämen uudistaminen käy ilmi myös Hes. 11:19-20 ja 36;26-29.

Pyhän Hengen uudistamistyön yksi hedelmä on usko (Ef. 2:8). Tiedämme Vanhassa testamentissa olleen monia uskon miehiä, koska Heprealaiskirjeen 11. luku nimeää monia heistä. Jos Pyhän Hengen uudistamistyö tuottaa uskon, silloin Vanhan testamentin uskovien kohdalla tilanne oli sama heidän katsoessaan tulevaisuuteen kohti ristiä, uskoen Jumalan antamiin lupauksiin pelastuksesta. He tiesivät lupauksen ja "he olivat vain etäältä nähneet sen ja tervehtineet sitä iloiten" (Hepr. 11:13). He uskoivat, että Jumalan lupaukset toteutuisivat.

Toinen Pyhän Hengen tehtävistä Vanhassa testamentissa oli asuminen eli täyttäminen. Tässä kohdin Pyhän Hengen tehtävässä on suuri ero Vanhan ja Uuden testamentin välillä. Uusi testamentti opettaa Pyhän Hengen asuvan pysyvästi uskovissa (1. Kor. 3:16-17; 6:19-20). Laittaessamme uskomme Kristukseen pelastuaksemme, Pyhä Henki siirtyy asumaan meihin. Apostoli Paavali kutsuu tätä "perintöosamme vakuudeksi" (Ef. 1:13-14). Vastakohtana tälle Pyhän Hengen työlle Uudessa testamentissa, Vanhassa testamentissa Pyhä Henki vaikutti valinnaisesti ja tilapäisesti. Henki asettui Vanhan testamentin aikana joihinkin ihmisiin, kuten Joosuaan (4. Moos. 27:18), Daavidiin (1. Samuel 16:12-13) ja jopa Sauliin (1. Samuel 10:10). Tuomarien kirjassa Henki asettui tuomareihin, jotka Jumala oli valinnut vapauttamaan Israelin vainoojistaan. Pyhä Henki myös asettui henkilöihin tiettyjen tehtävien suorittamista varten. Tämä Hengen vaikutus oli merkki Jumalan suosiosta (esim. Daavidin kohdalla) ja jos henkilö oli menettänyt Jumalan mielisuosion, Henki erkani hänestä (Saulin kohdalla, 1. Samuel 16:14). Hengen asettuminen henkilöön ei aina ollut merkki kyseisen henkilön hengellisestä tilasta (esim. Saul, Samson ja monet tuomareista). Uudessa testamentissa Pyhä Henki asuu ainoastaan uskovissa ja kyseessä on pysyvä asuminen. Vanhassa testamentissa Pyhä Henki asettui joihinkin henkilöihin ja yleensä jotakin tiettyä tehtävää varten, riippumatta heidän hengellisestä tilastaan. Kun tehtävä oli saatettu suoritetuksi, oletamme Hengen lähteneen henkilöstä.

Kolmas Pyhän Hengen tehtävistä Vanhassa testamentissa oli synnin hillitseminen. 1. Moos. 6:3 mukaan vaikuttaa, että Pyhä Henki rajoittaa ihmisen synnillisyyttä ja sen vaikutus lakkaa, kun Jumalan kärsivällisyys saavuttaa lakipisteensä. Tämä sama ajatus heijastuu myös 2. Tess. 2:3-8, jonka mukaan lopunaikoina epäuskon ja laittomuuden lisääntyminen ennakoi tulevaa Jumalan tuomiota. Ennen kuin jakeen kolme "kadotuksen ihminen" ilmestyy, Pyhä Henki rajoittaa Saatanan voimaa ja sallii sen vapauttamisen ainoastaan sitten, kun se on Hänen tarkoituksiinsa sopivaa.

Neljäs ja viimeinen Pyhän Hengen toiminta-alue Vanhassa testamentissa on tiettyyn palvelukseen vahvistaminen. Henki antoi joillekin lahjan tiettyyn palvelukseen, saman tapaan kuin Pyhän Hengen lahjat operoivat Uudessa testamentissa. Yhtenä esimerkkinä tästä on Bezalel 2. Moos. 31:2-5, joka täten kykeni valmistamaan Pyhäkköteltan kalusteet. Ja kuten edellä jo tarkastelimme, Pyhän Hengen valikoiva ja tilapäinen asuminen joissakin yksilöissä mahdollisti tiettyjen tehtävien suorittamisen, kuten esimerkiksi Israelin johtamisen (Saul ja Daavid).

Vielä on syytä mainita Pyhän Hengen osallisuus luomistyössä. 1. Moos. 1:2 kertoo Hengen liikkuneen vetten päällä ja valvoneen luomistyötä. Henki on samoin vastuussa uudesta luomisesta (2. Kor. 5:17), kun hän uudestisyntymisen kautta tuo ihmisiä Jumalan valtakuntaan.

Pyhän Hengen toiminta Vanhan testamentin aikoina oli pitkälti samankaltaista kuin nykyaikana. Suurin ero on Hengen pysyvä asuminen uskovissa meidän päivinämme. Jeesus totesi tämän muutoksen Pyhän Hengen työssä sanoessaan, "Mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy luonanne ja on teissä" (Joh. 14:17).

English


Paluu suomenkieliselle etusivulle



Mikä oli Pyhän Hengen tehtävä Vanhassa testamentissa?