Opettaako Joh. 3:5, että kaste on välttämätön pelastumiselle?


Kysymys: Opettaako Joh. 3:5, että kaste on välttämätön pelastumiselle?

Vastaus:
Kuten on aina laita minkä tahansa yksittäisen raamatunkohdan kanssa, paras tapa saada selville sen tarkoitus on tarkastella sitä muiden Raamatun opetusten valossa. Kasteen ja pelastuksen kohdalla Raamattu opettaa selvästi, että pelastus on yksin armosta uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, eikä tekojen kautta, joihin kastekin kuuluu (Ef. 2:8-9). Näin ollen mikä tahansa selitys, jonka mukaan kaste tai jokin muu teko on välttämätön pelastukselle, on väärä. Tästä aiheesta voit lukea lisää sivustoiltamme kysymyksestä "Pelastummeko ainoastaan uskon kautta vai uskon ja tekojen kautta?"

Jakeista Joh. 3:3-7 luemme, "Jeesus vastasi hänelle: Totisesti, totisesti, jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa. Nikodemos kysyi: Miten joku voisi vanhana syntyä? Miten joku voisi mennä takaisin äitinsä kohtuun ja syntyä toisen kerran? Jeesus vastasi: Totisesti, totisesti, jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan. Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa, mikä on syntynyt Hengestä, on henkeä. Älä kummeksu sitä, että sanoin sinulle: Teidän täytyy syntyä uudesti."

Tätä raamatunkohtaa tarkasteltaessa on syytä huomata, että siinä ei puhuta sanaakaan kasteesta. Kaste mainitaan myöhemmin tässä samassa luvussa (Joh. 3:22-30), mutta asiayhteys on aivan toinen, tapahtumapaikka on Juudea Jerusalemin sijaan ja samoin ajankohta on eri kuin Nikodemoksen kanssa käyty keskustelu. Tämä ei tietenkään merkitse, ettei Nikodemos olisi tuntenut kastetta joko juutalaisena käytäntönä kun ei-juutalaisia kastettiin juutalaisiksi proselyyteiksi tai Johannes Kastajan kasteen kautta. Näiden jakeiden lukeminen ei mitenkään tuo ilmi, että Jeesus edes puhui kasteesta, ellei lukijalla ole mielessään ennakkokäsityksiä tai teologisia mielipiteitä, jotka hän haluaa lukea käsiteltävään raamatunkohtaan. Kasteen automaattinen lukeminen näihin jakeisiin sen vuoksi, että niissä mainitaan "vesi", on perusteetonta.

Ne, jotka opettavat kasteen olevan välttämätön edellytys pelastukselle, käyttävät ilmaisua "synny vedestä" sen todisteena. Kuten eräs heistä ilmaisee asian, "Jeesus kuvailee sen ja sanoo suoraan Nikodemokselle kuinka se tapahtuu: syntymällä Hengestä ja vedestä. Tämä on täydellinen kasteen kuvaus! Jeesus ei olisi voinut antaa yksityiskohtaisempaa ja tarkempaa selitystä kasteelle." Jos Jeesus olisi halunnut todeta, että kaste on pelastumisen ehto, hän olisi voinut yksinkertaisesti todeta, "Totisesti, totisesti: jos ihmistä ei kasteta ja hän ei synny Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan". Jos Jeesus olisi sanonut niin, hän olisi ollut suorassa ristiriidassa lukemattomien muiden raamatunkohtien kanssa, joiden mukaan pelastus on uskon kautta (Joh. 3:16; 3:36; Ef. 2:8-9; Tiitus 3:5).

Meidän ei myöskään pidä unohtaa, että Jeesuksen keskustellessa Nikodemoksen kanssa, kristillistä kastetta ei vielä ollut edes säädetty. Tämä ristiriitainen Raamatun tulkitseminen näkyy myös, kun kasteen pelastavaan vaikutukseen uskovia pyydetään selittämään, miksi ristille naulatun rikollisen ei tarvinnut ottaa kastetta pelastuakseen. Tyypillinen vastaus tähän kuuluu, "Ristillä oleva ryöväri oli vielä Vanhan liiton alainen ja näin ollen häntä ei tarvinnut kastaa. Hän pelastui samalla tavalla kuin kaikki muutkin Vanhan liiton aikakautena." Näin ollen samat henkilöt, jotka väittävät ristillä riippuneen ryövärin olleen Vanhan liiton uskovainen ja siksi häntä ei tarvinnut kastaa, käyttävät Joh. 3:5 "todisteena" kasteen tarpeellisuudesta pelastukselle. He väittävät Jeesuksen opettavan Nikodemokselle, että hän tarvitsee kasteen pelastuakseen, vaikka hänkin eli Vanhan liiton alaisuudessa. Miksi Jeesus kertoisi Nikodemokselle hänen tarvitsevan kasteen, jos ristin ryöväri ei sitä tarvinnut, vaikka he molemmat elivät Vanhan liiton alaisuudessa?

Jos "vedestä ja Hengestä syntyminen" ei viittaa kasteeseen, mistä siinä sitten on kysymys? Tälle ilmaisulle on perinteisesti ollut kaksi selitystä. Niistä ensimmäisen mukaan "vedestä syntyminen" viittaa luonnolliseen syntymiseen (vesi viittaa sikiöveteen) ja "Hengestä syntyminen" viittaa hengelliseen syntymiseen. Vaikka tämä on yksi varteenotettava käännösmahdollisuus ilmaisulle "syntyä vedestä" ja vaikka se näyttää sopivan Nikodemoksen kysymykseen kuinka ihminen voi "syntyä vanhana", se ei kuitenkaan ole paras mahdollinen tulkinta tämän jakeen asiayhteyden perusteella. Jeesushan käsitteli luonnollisen ja hengellisen syntymän eroavaisuuksia. Hän selitti Nikodemokselle, kuinka "hänen täytyy syntyä ylhäältä" tai "syntyä uudelleen".

Toinen yleinen näiden jakeiden tulkinta ja joka sopii parhaiten asiayhteyteen, eikä ainoastaan tähän raamatunkohtaan vaan Raamattuun yleisesti, on se, missä "syntyä vedestä ja Hengestä" kummatkin kuvailevat samaa hengellistä syntymää eli "uudelleen syntymistä" tai "ylhäältä syntymistä". Kun Jeesus siis sanoi Nikodemokselle, että hänen "täytyy syntyä vedestä ja Hengestä", hän ei tarkoittanut kirjaimellista vettä (vesikastetta tai sikiövettä). Sen sijaan hän puhui hengellisestä puhdistumisesta ja uudistumisesta. Monesti Vanhassa testamentissa (Ps. 51:2,7; Hes. 36:25) ja Uudessa testamentissa (Joh. 13:10; 15:3; 1. Kor. 6:11; Hepr. 10:22), vesi kuvaa hengellistä puhdistamista tai Pyhän Hengen suorittamaa uudistamista Jumalan Sanan kautta, mikä tapahtuu pelastumisen hetkellä (Ef. 5:26; Tiitus 3:5).

Barclay Daily Study Bible (Barclayn viiteraamattu) selittää tämän seuraavin sanoin: "Tässä on kyseessä kaksi ajatusta. Vesi kuvaa puhdistamista. Kun Jeesus saa elämämme ja kun me rakastamme häntä täydestä sydämestämme, silloin syntimme ovat anteeksiannetut ja unohdetut. Henki kuvaa voimaa. Antaessamme elämämme Jeesukselle, emme saa ainoastaan menneitä syntejämme anteeksi ja unohdetuiksi. Jos näin olisi asianlaita, ajautuisi elämämme uudestaan entisen kaltaiseen sekasortoon. Sen sijaan elämäämme tulee uusi voima, joka auttaa meitä siihen, mihin omin voimin emme koskaan pystyisi. Vesi ja Henki merkitsevät Kristuksen aikaansaamaa puhdistamista ja vahvistamista, joka pyyhkäisee pois menneen ja antaa voitokkaan tulevaisuuden."

Näin ollen "vesi" ei tässä raamatunkohdassa ole kirjaimellista vettä, vaan pikemminkin "elävää vettä", jota Jeesus lupasi kaivolla tapaamalleen naiselle Joh. 4:10 ja Jerusalemin asukkaille Joh. 7:37-39. Pyhän Hengen suorittama puhdistaminen ja uudistaminen synnyttävät hengellisen elämän hengellisesti kuolleessa syntisessä (Hes. 36:25-27; Tiitus 3:5). Jeesus vahvistaa tämän totuuden Joh. 3:7, kun hän toistaa uudesti syntymisen olevan tarpeen ja kuinka tämä uusi elämä on Pyhän Hengen tuottama (Joh. 3:8).

On monia syitä, miksi tämä on ilmaisun "vedestä ja Hengestä syntymisen" oikea tulkinta." Ensimmäiseksi, meidän on huomattava, kuinka kreikankielen sanalla "uudestaan" on kaksi mahdollista merkitystä. Ensimmäinen niistä on "uudelleen" ja toinen on "ylhäältä". Nikodemos ilmeisesti tulkitsi sanan sen ensimmäisessä merkityksessä ja totesi sen johtavan madottomaan tilanteeseen. Siksi hän ei ymmärtänyt, kuinka täysikasvuinen henkilö voisi mennä takaisin äitinsä kohtuun ja syntyä uudelleen. Siksi Jeesus toisti toisin sanoin mitä hän oli juuri sanonut Nikodemokselle, jotta hän ymmärtäisi, kuinka kyseessä oli "ylhäältä syntyminen". Näin ollen "ylhäältä syntyminen" ja "vedestä ja Hengestä syntyminen" tarkoittavat yhtä ja samaa asiaa.

Toiseksi, kreikankielen kieliopin perusteella tässä jakeessa "vedestä syntyminen" ja "hengestä syntyminen" merkitsevät yhtä asiaa, eivätkä kahta. Näin ollen jakeessa ei kuvata kahta eri syntymää, kuten Nikodemos virheellisesti ensin oletti, vaan yhtä syntymää. Jokaisen, joka haluaa "nähdä Jumalan valtakunnan" on "synnyttävä ylhäältä" eli synnyttävä hengellisesti. Tämä uudelleen syntyminen on niin tärkeää, että Jeesus toistaa sen Nikodemokselle kolme kertaa (Joh. 3:3, 5, 7).

Kolmanneksi, Raamatussa vesi viittaa usein Pyhän Hengen työhön, kun hän pyhittää uskovan. Vanhassa ja Uudessa testamentissa Pyhää Henkeä verrataan veteen (Jesaja 44:3; Joh. 7:38-39).

Jeesus moittii Nikodemosta Joh. 3:10 kysymällä häneltä, "Etkö sinä, Israelin opettaja, ymmärrä sitä?” Tämän vuoksi Nikodemoksen olisi pitänyt tietää ja ymmärtää Jeesuksen sanoma Vanhan testamentin opetuksien perusteella. Mitä Nikodemoksen, Vanhan testamentin opettajan, olisi sitten pitänyt tietää ja ymmärtää? Se, että Jumala oli luvannut Vanhassa testamentissa koittavan ajan jolloin, "Minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte, minä puhdistan teidät kaikesta saastastanne ja epäjumalienne kaikesta iljettävyydestä. Minä annan teille uuden sydämen ja teidän sisimpäänne uuden hengen. Minä otan teidän rinnastanne kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sydämen. Minä annan henkeni teidän sisimpäänne ja ohjaan teidät seuraamaan säädöksiäni, ottamaan varteen minun käskyni ja elämään niiden mukaan” (Hes. 36:25-27). Jeesus moitti Nikodemosta, koska hän ei muistanut eikä ymmärtänyt yhtä Vanhan testamentin tärkeimmistä kohdista koskien Uutta liittoa (Jer. 31:33). Nikodemoksen oli pitänyt tietää tämä. Miksi Jeesus olisi moittinut Nikodemosta siitä, että hän ei ymmärtänyt kastetta? Eihän kastetta mainita missään kohdin Vanhaa testamenttia.

Vaikka tämä jae ei opeta kasteen olevan tarpeen pelastukselle, meidän ei tule unohtaa kasteen tärkeyttä. Kaste on merkki tai symboli, joka tapahtuu uudelleensyntymisen jälkeen. Sen tärkeyttä ei pidä väheksyä. Kaste ei kuitenkaan pelasta ketään. Ainoastaan Pyhän Hengen aikaansaaman puhdistus- ja uudistustyön kautta me synnymme uudestaan (Tiitus 3:5).

English
Paluu suomenkieliselle etusivulle

Opettaako Joh. 3:5, että kaste on välttämätön pelastumiselle?