Oliko Jeesus koskaan vihainen?



Kysymys: Oliko Jeesus koskaan vihainen?

Vastaus:
Kun Jeesus puhdisti temppelin rahanvaihtajista ja eläinten myyjistä, hän ilmaisi tunteensa ja vihansa (Matt. 21:12-13; Mark. 11:15-18; Joh. 2:13-22). Jeesuksen olotilaa kuvataan "kiivaudeksi" Jumalan temppelin puolesta (Joh. 2:17). Hänen vihansa oli puhdasta ja oikeutettua, koska sen pohjalla oli huoli Jumalan pyhyydestä ja palvomisesta. Sen vuoksi Jeesus toimi pikaisesti ja päättäväisesti. Jeesus osoitti vihaansa myös Kapernaumin synagogassa. Kun fariseukset kieltäytyivät vastaamasta Jeesuksen kysymyksiin, "Jeesus loi heihin vihaisen katseen; hän oli murheissaan heidän sydämensä kovuudesta" (Mark. 3:5).

Monesti kuvittelemme vihan olevan itsekkään ja tuhoavan tunteen, joka meidän pitäisi pyyhkiä olemattomiin elämästämme. Kuitenkin se tosiasia, että Jeesus oli ajoittain vihainen, paljastaa meille, että viha tunteena on moraalikäsityksen ulkopuolella. Tämä käy esille muuallakin Uudessa testamentissa. Ef. 4:26 kehottaa meitä: "Vaikka vihastuttekin, älkää tehkö syntiä. Sopikaa riitanne, ennen kuin aurinko laskee." Tässä ei kielletä vihastumasta, vaan käsittelemään sitä oikein. Meidän on huomattava seuraavat seikat Jeesuksen vihan ilmauksissa:

1) Hänen vihallaan oli hyväksyttävä syy. Toisin sanoen hän oli vihainen oikeista syistä. Jeesuksen viha ei aiheutunut mitättömistä syistä tai henkilökohtaisista kaunoista. Niissä ei koskaan ollut mitään henkilökohtaista.

2) Hänen vihallaan oli hyväksyttävä kohde. Hän ei ollut vihainen Jumalaa kohtaan tai toisten heikkouksien vuoksi. Hänen vihansa kohteena olivat synnillinen käytös ja epäoikeudenmukaisuus.

3) Hänen vihansa ilmeni oikealla tavalla. Mark. 3:5 mukaan hän oli vihainen fariseusten sydämen kovuuden vuoksi. Hänen vihansa kumpusi hänen rakkaudestaan fariseuksia kohtaan ja huolestaan heidän hengellisestä tilastaan. Siihen ei sisältynyt pahoja aikeita tai katkeruutta.

4) Hänen hallitsi vihansa. Jeesus ei koskaan menettänyt malttiaan, ei edes vihassaan. Temppelin johtajat eivät pitäneet hänen puhdistuksestaan (Luuk. 19:47), mutta hän ei kuitenkaan ollut syyllistynyt synnilliseen toimintaan. Hän hallitsi tunteensa, eivätkä hänen tunteensa hallinneet häntä.

5) Hänen vihansa kesti sopivan ajan. Hänen vihansa ei muuttunut katkeruudeksi; hän ei ollut pitkävihainen. Hän käsitteli jokaisen tilanteen sopivalla tavalla ja sen jälkeen hänen vihansa lientyi.

6) Hänen vihallaan oli hyväksyttävät seuraukset. Jumalan Sana hallitsi Jeesuksen vihaa ja hänen tunteitaan. Näin ollen Jeesuksen toimet olivat Jumalan tahdon mukaisia.

Kun me vihastumme, monesti emme pysty hillitsemään itseämme tai vihamme purkautuu väärällä tavalla. Me epäonnistumme yhdessä tai useammassa edellä mainituista kohdista. Ihmisen luontaista vihaa kuvaillaan seuraavasti, "Tietäkää, rakkaat veljeni, että itse kunkin tulee olla herkkä kuulemaan mutta hidas puhumaan ja hidas vihaan, sillä miehen viha ei johda oikeudenmukaisuuteen, jota Jumala tahtoo" (Jaak. 1:19-20). Jeesus ei vihastunut ihmisen tavoin, vaan täydellisellä ja hurskaalla Jumalan vihalla.

English


Paluu suomenkieliselle etusivulle



Oliko Jeesus koskaan vihainen?