Onko Jeesus myytti? Onko Jeesus ainoastaan kopio muiden muinaisten pakanauskontojen jumalista?


Kysymys: Onko Jeesus myytti? Onko Jeesus ainoastaan kopio muiden muinaisten pakanauskontojen jumalista?

Vastaus:
Monet väittävät Uudessa testamentissa esitettyjen Jeesuksen elämän tapahtumien olevan ainoastaan taruja pakanallisesta kansantarustosta, kuten kertomukset Osiriksesta, Dionisyksesta, Adoniksesta, Attiksesta ja Mitrasta. Väitteen mukaan nämä tarut ovat pääpiirteissään samankaltaiset kuin Uudessa testamentissa esitetty nasaretilaisen Jeesuksen Kristuksen elämä. Kuten Dan Brown väittää Da Vinci koodissa, "Mikään kristillisyydessä ei ole alkuperäistä".

Löytääksemme totuuden siitä, lainasivatko evankeliumien kirjoittajat kansantarustosta, on tärkeää (1) tuoda esille näiden väitteiden historia, (2) tutkia väärien jumalien kuvauksia ja verrata niitä Kristukseen, (3) paljastaa näihin väitteisiin mahdollisesti liittyvät väärät olettamukset, ja (4) arvioida, miksi Uuden testamentin evankeliumit ovat luotettavia kuvauksia oikeasta, historiallisesta Jeesuksesta Kristuksesta.

Väite siitä, että Jeesus oli myytti tai totuuden liioittelu sai alkunsa 1800-luvun liberaalien saksalaisten teologien kirjoituksista. Heidän mukaansa Jeesus oli ainoastaan kopio eri alueilla vaikuttaneista hedelmällisyyden jumalaista: Tammus Mesopotamiassa, Adonis Syyriassa, Attis Vähä-Aasiassa ja Horus Egyptissä. On huomion arvoista, ettei näihin kirjoihin ja niiden väitteisiin suhtauduttu vakavasti tuon aikakauden akateemisissa piireissä. Väitettä, että Jeesus oli ainoastaan uusi versio Tammuksesta, tutkittiin tuon aikakauden oppineiden parissa ja sen todettiin olevan vailla mitään perusteita. Ainoastaan viime vuosina nämä väitteet ovat nousseet uudelleen muotiin johtuen pääosin Internetin vaikutuksesta ja sen mahdollistamasta perättömän tiedon massalevityksestä.

Tästä päädymme seuraavaan tutkintamme vaiheeseen: Onko Jeesus Kristus todella näiden muinaisten jumalien heijastuma? Esimerkiksi Zeitgeist -elokuva väittää seuraavaa egyptiläisestä Horus-jumalasta:

• Hän syntyi joulukuun 25 päivänä neitsyestä

• Tähti itäisillä mailla ennusti hänen tulonsa

• Kolme kuningasta saapui palvomaan vastasyntynyttä "pelastajaa"

• Hänestä tuli lapsi-opettaja 12-vuotiaana

• 30-vuotiaana hänet kastettiin ja hän alkoi julkisen toimintansa

• Horuksella oli 12 opetuslasta

• Horus petettiin

• Hänet ristiinnaulittiin

• Hän oli haudassa kolme päivää

• Hän nousi kuolleista kolmen päivän kuluttua

Kuitenkin tutkiessamme varsinaisia Horusta koskevia kirjoituksia, seuraavat tosiasiat paljastuvat:

• Horus syntyi Isikselle; historiankirjoissa ei ole mitään mainintaa, että häntä olisi koskaan nimitetty Mariaksi. Tämän lisäksi Maria on länsimainen versio alkuperäisestä nimestä Miryam tai Miriam. Nimeä Maria ei edes käytetty alkuperäisissä Raamatun teksteissä.

• Isis ei ollut neitsyt; hän oli Osiriksen leski ja synnytti Horuksen Osiriksen siittämänä.

• Horus syntyi khoiak-kuukaudessa (loka-marraskuu), eikä joulukuun 25. Lisäksi Raamattu ei kerro missään kohdin Kristuksen syntymähetkeä.

• Ei ole mitään todisteita, että kolme kuningasta vieraili Horuksen luona hänen syntyessään. Raamattu ei kerro Kristuksen luona vierailleiden itämaan tietäjien lukumäärää.

• Horus ei ole millään muotoa "pelastaja". Hän ei kuollut kenenkään edestä.

• Ei ole mitään perusteita väittää Horuksen olleen opettaja kaksitoistavuotiaana.

• Horusta ei kastettu. Ainoa kohta, missä vesi liittyy Horukseen on kertomus, missä Horus revittiin kappaleiksi ja Isis pyysi krokotiilijumalaa noutamaan nuo palaset vedestä.

• Horuksella ei ollut julkista opetustoimintaa.

• Horuksella ei ollut kahtatoista opetuslasta. Kertomusten mukaan neljä puolijumalaa seurasi Horusta ja joidenkin tahojen mukaan lisäksi 16 ihmistä ja tuntematon määrä seppiä kävi taisteluun yhdessä hänen kanssaan.

• Ei ole mitään perusteita väittää Horuksen joutuneen ystävänsä pettämäksi.

• Horus ei kuollut ristillä. Horuksen kuolemasta on useita versioita, mutta mitkään niistä eivät ole ristinkuolemia.

• Mitkään kertomukset eivät kerro Horuksen olleen haudatun kolmen päivän ajan.

• Horus ei noussut kuolleista.. Minkään tahon mukaan Horus ei noussut haudasta samassa ruumiissa, missä hänet haudattiin. Joidenkin mukaan Isis herätti Horuksen tai Osiriksen kuolleista, jonka jälkeen hänestä tuli kuolleitten valtias.

Kun Jeesuksen ja Horuksen elämiä verrataan, niissä on hyvin vähän tai tuskin lainkaan yhtäläisiä kohtia.

Jeesusta myytiksi väittävät vertaavat häntä myös Mitraan. Kaikki edellä esitetyt kuvaukset Horuksesta soveltuvat myös Mitraan (esim., neitsyestä syntyminen, ristiinnaulitseminen, kuolleista nouseminen kolmantena päivänä). Mutta mistä Mitran taru oikeasti koostuu?

• Hän syntyi kalliosta, eikä naisesta.

• Hän taisteli alussa aurinkoa vastaan ja sen jälkeen alkuhärkää vastaan, jonka sanottiin olevan luomistyön ensimmäinen tulos. Mitra surmasi härän ja siitä muodostui ihmiskunnan elämän perusta.

• Mitran syntymää juhlitaan joulukuun 25., joka on talvipäivän seisauspäivä.

• Ei ole mitään mainintaa, että hän olisi ollut suuri opettaja.

• Mitralla ei ollut kahtatoista opetuslasta. Ajatus Mitran kahdestatoista opetuslapsesta on mahdollisesti alkuisin seinämaalauksesta, jossa häntä ympäröivät linnunrahan kaksitoista taivaan merkkiä.

• Mitra ei noussut kuolleista ruumiillisesti. Sen sijaan Mitran päätettyä maanpäällisen tehtävänsä, vaunut veivät hänet paratiisiin elossa ja hyvinvoipana. Tertullias, varhainen kirkkoisä, kuvaili kuinka Mitran kultin seuraajat näyttelivät hänen ylösnousemustaan. Tämä kaikki tapahtui kuitenkin Uuden testamentin tapahtumien jälkeen ja jos kyseessä oli kopiointi, mitralaiset kopioivat kristinuskon tapahtumia.

Voisimme antaa monia vastaavia esimerkkejä Krishnasta, Attiksesta, Dionysiuksesta ja muista tarujumalista, mutta lopputulos olisi samanlainen. Lopputoteamus on, että Raamatussa kuvattu Jeesus on ainutlaatuinen. Samankaltaisuudet pakanauskontoihin ovat suurta liioittelua. Vaikka Horuksen, Mitran ja muiden kertomusten ajankohdat edeltävät kristinuskoa, on niistä jäljellä hyvin vähän tietoa, joka on peräisin ennen kristinuskon alkua. Suurin osa niihin liittyvistä kirjoituksista on peräisin kolmannelta tai neljänneltä vuosisadalta jälkeen Kristuksen. Emme voi mitenkään osoittaa, että näiden uskontojen uskomukset (niistä ei ole mitään historiallisia todisteita) ennen kristinuskoa olivat samanlaiset kuin niiden kristinuskon jälkeiset uskomukset. On luonnollisempaa otaksua, että kaikki samankaltaisuudet näiden uskontojen ja kristinuskon välillä johtuvat niiden kristinuskosta saamista vaikutteista.

Tästä päädymme seuraavaan tutkimusaiheeseen: virheellisiin päätelmiin, joihin syyllistyvät ne tahot, jotka väittävät kristinuskon lainanneen pakanallisista uskonnoista. Tarkastelemme erityisesti kahta kohtaa: väärää syy-seuraus ajattelua ja virheellistä terminologiaa.

Jos jokin edeltää toista, jotkut päättelevät ensimmäisen aiheuttaneen toisen tapahtuman. Tämä on virheellisen päättelyn erhe. Kukko saattaa kiekua ennen jokaista auringonnousua, mutta se ei merkitse kukon kieunnan aiheuttavan auringonnousun. Jos siis kristinuskoa edeltäneet mytologiset jumalat muistuttivat Kristusta (jota ne eivät tehneet), tämä ei merkitse, että evankeliumien kirjoittajat antoivat meille virheellisen Jeesus-kuvan. Tämä olisi rinnastettavissa siihen, että Star Trek -televisiosarja käynnisti NASA:n avaruussukkulaohjelman.

Virheelliseen terminologiaan syyllistytään, kun sanojen merkitystä muutetaan jonkin todistamiseksi. Esimerkiksi Zeitgeist-elokuva väittää Horuksen aloittaneen "julkisen toimintansa," mutta sanan julkinen toiminta merkitys on erilainen. Horuksella ei ollut mitään julkista opetustoimintaa, toisin kuin Kristuksella. Mitrasta Jeesukseen vertaavat puhuvat "kasteesta", jonka kautta Mitran kulttiin osallistujista tuli jäseniä. Mutta mikä oli asian todellinen laita? Mitran papit asettivat jäsenehdokkaat onkaloon, jonka yläpuolella härän vatsa leikattiin auki. Sen sisälmykset ja veri valuivat ehdokkaiden päälle. Sillä ei ole mitään yhdenkaltaisuutta kristilliseen kasteeseen, jossa henkilö upotetaan veden alle (kuvaten Kristuksen hautaamista) ja hän nousee veden alta (kuvaten Kristuksen ylösnousemista). Kuitenkin myyttisestä Jeesuksesta puhuvat käyttävät samaa termiä, "kaste", kuvaamaan molempia tapahtumia ja siten pyrkivät yhdistämään ne.

Tästä pääsemmekin Uuden testamentin luotettavuuteen. Millään muulla historiallisella kirjoituksella ei ole yhtä luotettavaa historiallista todistusaineistoa kuin Uudella testamentilla. Uudella testamentilla on enemmän kirjoittajia (yhdeksän), paremmat kirjoittajat ja aikaisemmat kirjoittajat kuin millään muulla tuon aikakauden asiakirjalla. Historia niin ikään kertoo meille noiden kirjoittajien kohdanneen kuoleman väittäen Jeesuksen nousseen haudasta. Jotkut saattavat kuolla todeksi uskomansa valheen puolesta, mutta kukaan ei ole valmis kuolemaan valheeksi tietämänsä asian puolesta. Jos sinua uhattaisiin ristinkuolemalla, kuten perimätiedon mukaan tapahtui Pietarille, ja vapautuisit tuosta kohtalosta myöntämällä valheeksi sepityksesi Jeesuksen ylösnousemuksesta, mitä sinä tekisit?

Historia on lisäksi osoittanut, että normaalisti tarvitaan kaksi sukupolvea, ennen kuin myytistä tulee historiallinen "totuus". Tämä johtuu silminnäkijöiden olemassaolosta. He voivat aina todentaa tarut valheiksi ja paljastaa pajunköyttä sepittävät. Kaikki Uuden testamentin evankeliumit kirjoitettiin silminnäkijöiden ollessa vielä elossa. Jotkut Paavalin epistoloista kirjoitettiin niinkin aikaisin kuin 50 jKr. Paavali vetosikin silminnäkijöihin lisätodisteena kirjoitustensa aitoudesta (1. Kor. 15:6).

Uusi testamentti todistaa sen puolesta, että ensimmäisen vuosisadan aikana Jeesusta ei sekoitettu mihinkään toiseen jumalaan. Kun Paavali saarnasi Ateenassa ajattelijoiden ja filosofien terävimmille mielille, he sanoivat, "Minkähän tiedonjyvän tuokin luulee noukkineensa?" "Taitaa olla vieraiden jumalien julistajia", sanoivat toiset, sillä Paavali julisti evankeliumia Jeesuksesta ja ylösnousemuksesta. He veivät hänet mukanaan areiopagille ja sanoivat: "Saisimmeko tietää, mikä on se uusi oppi, jota sinä julistat? Me olemme kuulleet sinun puhuvan perin outoja asioita. Mistä oikein on kysymys? Sen me haluaisimme tietää" (Ap. t. 17:18-20). Jos Paavali olisi revisioinut vanhoja jumalkertomuksia, ateenalaiset eivät olisi viitanneet häneen "uusien oppien ja outojen asioiden" julistajana. Jos kerran kuolevat ja haudasta ylösnousevat jumalat olivat yleisiä ensimmäisellä vuosisadalla, miksi silloin Paavalin saarnatessa ylösnousseesta Jeesuksesta epikurealaiset ja stoalaiset eivät sanoneet, "Aivan kuten Horus ja Mitra!"

Näin ollen päätämme toteamalla, että ajatus Jeesuksesta kansantarustojen jumalien kopiona oli sellaisten henkilöiden ajatuksen tuote, jonka heidän aikakautensa tutkijakollegat hylkäsivät, joka sisälsi loogisia virhepäätelmiä, ja jota ei voi verrata Uuden testamentin evankeliumeihin, jotka ovat kestäneet kahden tuhannen vuoden kritiikin. Väitetyt samankaltaisuudet Jeesuksen ja muiden jumalien kanssa katoavat, kun alkuperäisiä myyttejä tutkitaan lähemmin. Väite Jeesuksen myyttisyydestä perustuu yksipuolisiin kuvauksiin, uudelleen muotoiltuihin termeihin ja vääriin olettamuksiin.

Jeesus Kristus on ainutlaatuinen historiassa, hänen äänensä kohoaa kaikki epäjumalia korkeammalle ja hän esittää kysymyksen joka viime kädessä määrää jokaisen iankaikkisen kohtalon: "Kuka minä teidän mielestänne olen?" (Matt. 16:15). English
Paluu suomenkieliselle etusivulle

Onko Jeesus myytti? Onko Jeesus ainoastaan kopio muiden muinaisten pakanauskontojen jumalista?