Opettaako 1. Piet. 3:21, että kaste on välttämätön pelastumiselle?


Kysymys: Opettaako 1. Piet. 3:21, että kaste on välttämätön pelastumiselle?

Vastaus:
Kuten on aina laita minkä tahansa yksittäisen raamatunkohdan kanssa, paras tapa saada selville sen tarkoitus on tarkastella sitä muiden Raamatun opetusten valossa. Kasteen ja pelastuksen kohdalla Raamattu opettaa selvästi, että pelastus on yksin armosta uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, eikä tekojen kautta, joihin kastekin kuuluu (Ef. 2:8-9). Näin ollen mikä tahansa selitys, jonka mukaan kaste tai jokin muu teko on välttämätön pelastukselle, on väärä. Tästä aiheesta voit lukea lisää sivustoiltamme kysymyksestä "Pelastummeko ainoastaan uskon kautta vai uskon ja tekojen kautta?"

Ne, jotka uskovat kasteen olevan välttämätön pelastukselle, käyttävät mielellään 1. Piet. 3:21 todisteena, koska sen mukaan "teidät pelastaa nyt kaste". Tarkoittaako Pietari todella, että kaste pelastaa meidät? Jos asianlaita olisi todella näin, hänen väitteensä olisi ristiriidassa monien raamatunkohtien kanssa, jotka osoittavat ihmisten pelastuneen ennen kastettaan tai ilman mitään kastetta. Hyvä esimerkki pelastuksesta ennen kastetta on Kornelius ja hänen perhekuntansa. Hänestä kerrotaan Apostolien tekojen luvussa 10. Tiedämme heidän pelastuneen ennen kastetta, koska he saivat Pyhän Hengen sen merkkinä (Room. 8:9; Ef. 1:13; 1. Joh. 3:24). Tämän vuoksi Pietari salli heidän kasteensa. Lukemattomat raamatunkohdat opettavat selvästi, että henkilö pelastuu uskomalla evankeliumiin ja sillä hetkellä hän saa "luvatun Pyhän Hengen sinetin" (Ef. 1:13).

Meidän ei onneksemme tarvitse arvailla, mitä Pietari tarkoittaa jakeessaan, koska hän selventää sitä lauseellaan, "Joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta" (v. 1938 raamatunkäännös). Pietari kyllä yhdistää kasteen ja pelastuksen, mutta hän ei viittaa kasteeseen tekona (siis lian poistamiseen lihasta). Veteen upottaminen ei saa aikaan muuta kuin lian pesemisen. Pietari viittaa siihen, mitä kaste edustaa ja mikä meidät pelastaa (hyvän omantunnon pyytäminen Jumalalta, Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta). Toisin sanoen Pietari yhdistää kasteen uskoon. Vesi saa meidät märäksi, mutta se ei pelasta ketään. Kaste on merkki hyvästä omastatunnosta Jumalan kanssa ja tuo hyvä omatunto pelastaa meidät. Jumalaan vetoaminen tapahtuu ensin. Ensin tulee usko ja parannus. Niitä seuraa kaste julkisena merkkinä uskosta Kristukseen.

Kennest Wuest, joka on kirjoittanut Word Studies in the Greek New Testament (Uuden testamentin sanatutkimuksia), selittää tämän raamatunkohdan hyvin. "Apostoli puhuu selkeästi vesikasteesta, eikä suinkaan Pyhän Hengen kasteesta. Hän kertoo Nooan arkissa olleiden selviytyneen veden kautta ja tässä jakeessa Pietari kertoo kasteen pelastavan uskovan. Mutta hän sanoo sen pelastavan ainoastaan vertauskuvallisesti. Tämä tarkoittaa, että vesikaste on ainoastaan todellisuuden, siis pelastuksen, vertauskuva. Se voi pelastaa ainoastaan vertauskuvallisesti, ei todellisesti. Samoin Vanhan testamentin uhrit olivat todellisuuden vertauskuvia, siis Herran Jeesuksen vertauskuvia. Ne eivät pelastaneet ketään. Emme tässä kuitenkaan väitä, että nuo uhrit olisivat olleet samankaltaisia kristillisen vesikasteen kanssa. Kirjoittaja käyttää niitä ainoastaan kuvaamaan, mitä sana "vertauskuva" merkitsee.”

"Näin ollen vesikaste pelastaa uskovan ainoastaan vertauskuvallisesti. Vanhan testamentin juutalainen oli pelastunut ennen kuin hän toi uhrilahjansa. Uhrilahja oli ainoastaan ulkoinen merkki, että hän oli laittanut uskonsa Jumalan Karitsaan, jonka vertauskuvia uhrit olivat. Vesikaste on uskovan henkilön sisäisen uskon ulkoinen todistus. Henkilö pelastuu sillä hetkellä, kun hän laittaa uskonsa Herraan Jeesukseen. Vesikaste on tuon uskon ja sitä seuranneen pelastuksen näkyvä todistus. Pietari neuvoo lukijoitaan huolellisesti, että hän ei opeta kasteen pelastavaa vaikutusta. Hän tekee sen sanomalla, "joka ei ole lihan saastan poistamista". Pietari selittää, että kaste ei pese ruumista puhtaaksi, ei kirjaimellisesti, eikä se myöskään metaforisesti puhdista sielua. Mitkään seremoniat eivät muuta omaatuntoamme. Mutta hän määrittelee, mitä hän tarkoittaa pelastuksella sanoillaan "hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta" ja selittää kuinka se tapahtuu, nimittäin "Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta".

Osa tämän raamatunkohdan aiheuttamasta hämmennyksestä johtuu siitä, kuinka kaste julkisena uskontunnustuksena Kristukseen on monesti korvattu "syntisen rukouksella" tai "pelastuspäätöksen tekemisellä". Kaste on jäänyt vähemmälle merkitykselle ja monesti se suoritetaan paljon myöhemmin. Kuitenkin Pietarille, samoin kuin kaikille ensimmäisen vuosisadan kristityille, oli vierasta, että henkilö tunnusti Kristuksen Pelastajakseen ja häntä ei kastettu niin pian kuin mahdollista. Näin ollen meidän ei pitäisi hämmästyä, että Pietari yhdistää kasteen läheisesti pelastukseen. Kuitenkin Pietari tekee selväksi tässä jakeessa, että kaste toimenpiteenä ei pelasta ketään, vaan yhdistyminen Kristukseen hänen ylösnousemuksessaan uskon kautta eli "hyvän omantunnon pyytäminen Jumalalta" (1. Piet. 3:21).

Näin ollen Pietarin mainitsema kaste pelastaa meidät, kun sitä edeltää usko Jeesuksen sijaiskuolemaan, joka vanhurskauttaa syntisen (Room. 3:25-26; 4:5). Kaste on ulkoinen merkki Jumalan suorittamasta työstä, kun hän "pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät” (Tiitus 3:5).

English
Paluu suomenkieliselle etusivulle

Opettaako 1. Piet. 3:21, että kaste on välttämätön pelastumiselle?