settings icon
share icon
Finaisen

Humongge yu’ gi as Jesukristo. Håfa på’go?

Ineppe


Inoranuena! Esta un fa’tinas disisión pot nuebu na lina’la’! Buente un fafaisen, “Håfa pa’go? Håfa taimanu nai bai tutuhon i hinanao-hu yan si Yu’os? Guaha singko na tareha para un cho’gue ginen i Bipblia. Yanggen guaha mås finaisen-mu pot i hinanao-mu, pot fabot, bisita https://www.gotquestions.org/Chamorro

1. Na’siguru na un komprendi håfa satbasión.

1 San Juån 5:13 sumångan, “Hu tuge’ este para in fanhengge gi i na’an i Lahen Yu’os ya in tingo’ na lumå’la’ hao gi etetno. Malago’ si Yu’os na en komprendi håfa satbasión. Malago’ si Yu’os na in tingo’ na masåtba hit. Ta atan didide’ ha’ i mas impottånte na punto pot satbasión:

(a) Todo hit manmanisao. Todo hit guaha binidå-ta ni’ ninalalålo’ si Yu’os (Romans 3:23).

(b) Pot i isao-ta na manmiresi hit sentensia ni’ etetno na apattáo yan si Yu’os (Romans 6:23).

(c) Måtai si Jesukristo gi i kilu’os para i isao-ta (Romans 5:8; 2 Corinthians 5:21). Måtai gui’ para hita, ya ha chule’ i sentensia ni’ ta manmiresi. I resureksión-na prumeba na i finatai-na ha’ sufisiente ya umapåsi i isao-ta.

(d) Si Yu’os ha nåna’i mina’åse’ yan satbasión para todu ayu humongge gi as Jesukristo - ma angongokko na i finatai-na i inapåsi para i isao-ta (San Juån 3:16; Romans 5:1; Romans 8:1).

Ayu i anunsasión satbasión! Anggen un po’lo i hinengge-mu gi Jesukristo para Satbadót-mu, masåtba hao! Todu i isao-mu ma asi’e, ya si Yu’os ha promesa na ti u dingu pat abandona hao (Romans 8:38-39; San Mateo 28:20). Hassonnaihon, i satbasión-mu gaige gi Jesukristo ha’ (San Juån 10:28-29). Anggen un angongokko si Jesukristo ha’ as Satbadót-mu, siña un tungo’ ya un hongge na siempre lumå’la’ hao para etetno yan si Yu’os gi Langet.

2. Aligao i gima’ Yu’os ni’ manfa’nåna’gue i Bipblia.

Mungga humasso i gima’ Yu’os kalan hinatsa yan fina’tinas taotao ha’. I gima’ Yu’os gaige gi i mangilisyåno ha’. Gof impottånte na manmanbisisita i mangilisyåno yan i otro gi familian Yu’os. Uno este na mås impottånte na rason para i gima’ Yu’os. På’go na humongge hao as Jesukristo, in susu’on hao para un aligao un guma’ Yu’os ni’ manmanhengge gi i minagåhet i Bipblia gi siudå-mu ya un fanadingan yan pastót. Na’tungo’ i pastót pot i nuebu na hinengge-mu gi as Jesukristo.

Mina’ dos na rason para un aligao i gima’ Yu’os, para uneyak i Bipblia. Siña un eyak håfa taimanu nai siña un usa i fina’nå’guen i Bipblia gi i lina’lå’-mu. I kinemprenden i Bipblia gofimpottånte para i mås maolek yan i mås metgot na lina’la’ Kristiånu. Gi 2 Timotehu 3:16-17 ma tuge’, “Todu i tinige’ i Bipblia ginen i hinagong Yu’os ya maolek para fina’nå’gue, rineprende, rifotma yan disiplina gi tininas, ya nina’listo i kilisyåno para todu i maolek na che’cho’-na.”

Mina’ tres na rason para un aligao i gima’ Yu’os i adorasión, agradesimento para si Yu’os para todu i bidå-na! Si Yu’os sumåtba hit. Si Yu’os guinaiya hit. Si Yu’os numå’i hit todu i nisisidát. Si Yu’os umesgaigaihon yan chumalålani hit. Pot este na ta nå’i’ gui’ gråtu. Si Yu’os mås såntos, gaitininas, gaiguinaiya, gaimina’ase’, yan gaigrasia. Rebelasión 4:11 dumiklåklara, “Hagu ha tunåyon, Sinot-ta yan Yu’os-ta, para un resibi gloria yan onra yan nina’sina, sa’ hågu’ ha’ fuma’tinas todu i guinaha i tano’, yan ginen i malago’-mu ha’ na manmafa’tinas yan mangaige gi tano.”

3. Fa’tinas tiempo para hagu ha’ yan si Yu’os.

Gof impottånte i tiempo-ta yan si Yu’os kada diha. Guaha manaotao ma å’agang este “tiempon kinåtma”. Guaha otro ma å’agang “debosión”, i tiempon inefresi ginen hågu para si Yu’os. Guaha taotao ga’o-na gi egga’an, yan guaha otro lokkue’ ga’o-na gi pupuengi. Maseha håfa un fa’na’an este na tiempo pat maseha ngai’an nai un cho’gue, itmás impottánte na periodiku i tiempo-mu yan si Yu’os. Håfa na bidá muma’titinas i tiempo-ta yan si Yu’os?

(a) Tináyuyot. Siña un kuentusi si Yu’os ya ta ågang tináyuyot. Kuentusi si Yu’os pot i problemå-mu. Faisen si Yu’os ya u nå’i hao tinemtom yan inesgaihon. Faisen si Yu’os ya u nå’i hao nu i nisisidåt-mu. Sångani si Yu’os nu i guinaiya-mu pot guiya yan taimanu håfa un agradesi i bidåda-na para hågu. Este ha’ i tináyuyot.

(b) Tinaitai Bipblia. Ma fa’nå’gue hao pot i Bipblia gi gima’ Yu’os, eskuelan Damenggo, yan/pat estudian Bipblia. Un nisisita lokkue’ iyo-mu Bipblia. Guaha gi Bipblia todu un nisisita para i mås maolek na lina’la’ Kristiånu. Guaha inesgaihon para i mås ménhalom na disisión, håfa taimanu nai siña un tungo’ i minalago’ Yu’os, siña un sietbe otro na taotao siha, yan taimanu siña fumåmta’ hao gi hinengge-mu. Un nisisita i Bipblia para un tungo’ håfa taimanu ta man’lå’la’ ya ta na’magof si Yu’os ya siña lokkue’ ta gosa i lina’lå’-ta.

4. Manatungo’ yan i manaotao ni’ siña nina’fåmta’ i hinengge-mu.

1 Corinthians 15:33 sumångan, “Mungnga mana’abak: ‘I malumurådu na kompania muna’båba i maolek na taotao.’” Bula sinangan atbitensia pot i inafektan “båba” na taotao siha. Anggen umetåtnon hit yan ayu ni’ man i’isao, siña hit lokkue’ ma tienta ni’ ayu. I heniu ayu i manga’chong-ta siña tumåtse hit lokkue’. Pot este nai impottånte na manmaolek i taotao ni mangaige gi uriyå-ta ya ma guaiya lokkue’ si Yu’os ya mandebotu para guiya.

Aligao uno pat dos na manatungo’, buente ginen i gima’ Yu’os, ni’ siña ma na’fåmta’ ya ma abiba hao (Hebru 3:13; 10:24). Faisen i manatungo’-mu para u su’on hao pot i tiempo-mu yan si Yu’os, i bidåda-mu, yan i hinengge-mu. Faisen kao siña bidå-mu parehu para guiya. Ti kumekesangan este na ti siña guaha otro na atungo’-mu ni ti ma tungo’ si Yu’os Jesukristo as Satbadót. Atungo’ yan guaiya ayu siha lokkue’. Na’tungo’ lokkue’ na si Jesukristo muna’nuebu i lina’lå’-mu ya ti siña un cho’gue todu ni’ iståba un chocho’gue. Faisen si Yu’os håyi gi manatungo’-mu siña un sangåni pot si Jesukristo.

5. Tinakpångi.

Guaha bula manaotao ti ma kumprendi hafa baotismo pat tinakpångi. I palåbra baotismo pat takpångi sinangan-niha “supok gi hanom”. Fina’nå’guen i Bipblia este para un diklåra i nuebu na hinengge-mu gi Jesukristo yan i promeså-mu na un tattitiyi gui’. I sinipok gi hanom kalan i hinafot-ta yan si Jesukristo. I kinahulo’-ta ginen i hanom kalan i resureksión si Jesukristo. I tinakpångi nina’tungo’ todu i manaotao nai un aidentifika yan si Jesukristo gi i finatai-na, hinafot-na, yan resureksión-na (Romans 6:3-4).

Ti gaige i satbasión-mu gi i baotismo pat tinakpångi. Ti este fuma’gågasi i isao-mu. Inesge este sa’ si Jesukristo ha cho’gue este lokkue’, para un diklåra i hinengge-mu gi Jesukristo ha’ pot i satbasión-mu. Impottånte este sa’ inesge - i diklarå-mu pot i hinengge-mu gi Jesukristo yan i promeså-mu para guiya. Anggen esta listo hao para ma takpångi, fanadingan yan pastót.

English



Tåtte para i fine’nana na påhina CHamoru

Humongge yu’ gi as Jesukristo. Håfa på’go?
© Copyright Got Questions Ministries