Kysymys
Onko yhdessä muiden kanssa rukoileminen tärkeää? Onko yhdessä rukoileminen tehokkaampaa kuin yksin rukoileminen?
Vastaus
Yhdessä rukoileminen on tärkeä osa seurakunnan toimintaa yhdessä jumalanpalveluksen, oikean opetuksen, ehtoollisen ja kristittyjen veljeyden kanssa. Alkuseurakunta kokoontui säännöllisesti saamaan opetusta apostoleilta, viettämään Herran ehtoollista ja rukoilemaan yhdessä (Ap. t. 2:42). Rukoileminen yhdessä muiden uskovien kanssa antaa hyvin myönteisiä seuraamuksia. Se kasvattaa ja yhdistää meitä jakaessamme yhteisen uskon. Jokaisessa uskovassa asuva Pyhä Henki saa sydämemme iloitsemaan, kun kuulemme Herramme ja Pelastajamme ylistämistä. Samoin se liittää meidät yhteen sellaisella siteellä, jota ei löydy miltään muulta elämän alueelta.
Elämän vaikeuksien kanssa kamppaileville toisten uskovien rukoukset heidän puolestaan armon valtaistuimen edessä ovat hyvin suurena rohkaisuna. Se myös lisää rukoilevissa rakkautta ja huolenpitoa toisia kohtaan, kun he toimivat välittäjinä heidän edestään. Yhdessä rukoileminen heijastaa siihen osallistuvien sydämen tilaa. Meidän on lähestyttävä Jumalaa nöyrinä (Jaak. 4:10), totuudessa (Ps. 145:18), tottelevaisina (1. Joh. 3:21-22), kiittäen (Fil. 4:6) ja uskaltaen (Hepr. 4:16). Valitettavasti yhdessä rukoilemisesta on myös muodostunut eräille keino kohdistaa sanansa, ei suinkaan Jumalalle, vaan kuulijoilleen. Jeesus varoitti tällaisesta käytännöstä Matt. 6:5-8:ssa, missä hän kehottaa meitä karttamaan suurellisia, monisanaisia ja ulkokultaisia rukouksia. Sen sijaan meidän tulee rukoilla salassa kammiossamme välttääksemme houkutusta ulkokultaiseen rukoukseen.
Raamatussa ei ole mitään viitteitä sen puolesta, että yhdessä rukoileminen olisi tehokkaampaa kuin yksin rukoileminen rukousvastauksen saamiseksi Jumalalta. Liian monien kristittyjen mielessä rukoileminen merkitsee samaa kuin "asioiden saaminen Jumalalta" ja yhdessä rukoilemisesta muodostuu tällöin lähinnä luettelon toistaminen tarpeistamme. Raamatulliset rukoukset ovat monitahoisia, joihin kuuluu halu läheiseen yhteyteen pyhän, täydellisen ja oikeamielisen Jumalan kanssa. Tiedostaessamme tällaisen Jumalan haluavan kuunnella luotujensa rukouksia, saa se jo sinällään ylistyksen ja palvonnan sykkimään runsaana sydämissämme (Ps. 27:4; 63:1-8), aikaansaa sydämen pohjalta tulevan parannuksen ja tunnustuksen (Ps. 51; Luuk. 18:9-14), tuottaa ylitsevuotavan kiitollisuuden (Fil. 4:6; Kol. 1:12) ja luo vilpittömän halun esirukoilla muiden puolesta (2. Tess. 1:11; 2:16).
Rukous on näin ollen yhteistyötä Jumalan kanssa hänen suunnitelmansa toteuttamiseksi, eikä hänen pakottamistaan meidän tahtomme toteuttajaksi. Kun me luovumme omista mielihaluistamme ja alistumme hänen tahtonsa alle, joka tuntee meidän elinolosuhteemme paremmin kuin me itse ja joka "tietää tarpeemme ennen kuin me häneltä anommekaan" (Matt. Jumalan tahdolle alistettu nöyrämielinen rukous saa näin ollen aina myönteisen vastauksen, on se sitten rukoiltu yhden tai tuhannen henkilön voimin.
Ajatus yhdessä rukoilemisen suuremmasta voimasta Jumalaan nähden on muodostunut suurimmaksi osaksi Matt. 18:19-20 väärästä tulkinnasta: "Vielä minä sanon teille: jos kaksi teistä maan päällä keskenään sopii mistä asiasta tahansa, että he sitä anovat, niin he saavat sen minun Isältäni, joka on taivaissa. Sillä missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä." Nämä jakeet ovat osa suurempaa kokonaisuutta, jonka aiheena on seurakunnan kurintoimenpiteet syntiä tehnyttä jäsentä kohtaan. Niiden tulkinta avoimena lupakirjana saada mitä tahansa Jumalalta, oli se sitten kuinka synnillistä tai tyhmää tahansa, ei ainoastaan sodi puheenaiheena olevaa seurakunnan kurinpitojärjestelmää vastaan, vaan se on myös ristiriidassa muiden Raamatun jakeiden kanssa ja erityisesti Jumalan suvereenisuuden kanssa.
Lisäksi ei ole mitään raamatullista tukea sille väitteelle, että missä "kaksi tai kolme on kokoontunut" rukoilemaan, että jonkinlainen yliluonnollinen lisävoima automaattisesti vahvistaisi rukouksia. Tietysti Jeesus on läsnä siellä, missä kaksi tai kolme rukoilee, mutta samoin hän on läsnä yhden henkilön rukoillessa, vaikka tuo henkilö oli tuhansien kilometrien päässä muista. Yhdessä rukoileminen on tärkeää yksimielisyyden vuoksi (Joh. 17:22-23), se on avaintekijä uskovien rohkaistessa toinen toisiaan (1. Tess. 5:11) ja kehottaessa toinen toisiaan rakkauteen ja hyviin töihin (Hepr. 10:24).
English
Onko yhdessä muiden kanssa rukoileminen tärkeää? Onko yhdessä rukoileminen tehokkaampaa kuin yksin rukoileminen?
