Ovatko tiede ja usko Jumalaan keskenään ristiriidassa?




Kysymys: Ovatko tiede ja usko Jumalaan keskenään ristiriidassa?

Vastaus:
Tiede määritellään "ilmiön havainnointina, tunnistamisena, kuvaamisena, kokeellisena tutkimisena ja teoreettisena selittämisenä." Tieteen menetelmiä käyttäen ihmiskunta on oppinut ymmärtämään paremmin maailmankaikkeutta. Se on tiedon hankkimista havaintojen avulla. Tieteen kehittyminen on osoitus ihmisen järkeilykyvyn ja mielikuvituksen lisääntymisestä. Kristityn luottamus tieteeseen ei saisi kuitenkaan olla samanlaista kuin hänen uskonsa Jumalaan. Kristitty voi uskoa Jumalaan ja kunnioittaa tiedettä, mutta hänen on aina muistettava, mikä näistä on täydellinen ja mikä ei.

Uskomme Jumalaan on uskoa uskoon. Me uskomme Hänen Poikaansa pelastuaksemme, Hänen Sanaansa oppiaksemme ja Hänen Pyhän Henkeensä saadaksemme ohjausta elämäämme. Uskomme Jumalaan pitäisi olla ehdotonta, sillä laittaessamme uskomme Jumalaan, luotamme täydelliseen, kaikkivaltiaaseen ja kaikkitietävään Luojaan. Uskomme tieteeseen pitäisi olla älyllistä eikä mitään muuta. Voimme luottaa tieteeseen monissa tärkeissä asioissa, mutta tiedämme tieteen tekevän myös virheitä. Jos me laitamme uskomme tieteeseen, silloin luotamme epätäydellisiin, synnillisiin, rajallisiin, kuoleviin ihmisiin. Kautta koko historian tiede on ollut usein väärässä, esimerkiksi maapallon muodossa, voimakonekäyttöisessä lentämisessä, rokotuksissa, verensiirrossa ja jopa lisääntymisessä. Jumala ei ole koskaan väärässä.

Totuutta ei tarvitse pelätä, niinpä ei ole mitään syytä, miksi kristityn pitäisi pelätä tiedettä. Kun opimme lisää siitä, kuinka Jumala rakensi maailmankaikkeuden, auttaa se koko ihmiskuntaa paremmin arvostamaan luomisen ihmettä. Tietämyksemme lisääntyminen auttaa meitä taistelemaan tauteja, tietämättömyyttä ja väärinkäsityksiä vastaan. On kuitenkin vaarallista, kun tiedemiehet luottavat enemmän ihmisen tietämykseen kuin Luojaan. Tällaiset ihmiset eivät eroa uskonnollisista ihmisistä; he ovat valinneet uskon ihmiseen ja puolustavat uskoaan kokoamillaan tosiasioilla.

Kuitenkin useimmat järkevät tiedemiehet, jopa ne jotka kieltäytyvät uskomasta Jumalaan, myöntävät käsityksemme maailmankaikkeudesta olevan vajavainen. He myöntävät, että Jumalaa eikä Raamattua voi todistaa tai kumota tieteen keinoin, aivan samoin kuin monia heidän suosikkiteorioitaankaan ei loppujen lopuksi voi todistaa tai kumota. Tieteen tarkoituksena on olla puolueeton opinala, joka edistää ainoastaan totuutta eikä mitään yksityistä mielipidettä.

Suurin osa tieteestä tukee Jumalan olemassaoloa ja tekoja. Ps. 19:1 kuuluu seuraavasti, "Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaankansi kertoo hänen teoistaan." Mitä enemmän nykyaikainen tiede saa selville maailmankaikkeudesta, sitä enemmän me löydämme todisteita luomisesta. DNA:n ihmeellinen monimutkaisuus ja monistumiskyky, monisäikeiset ja keskenään sidoksissa olevat fysiikan lait, ja maan päällä vallitsevat ehdottoman tasapainoiset fyysiset ja kemialliset olosuhteet tukevat Raamatun viestiä. Kristityn pitäisi omaksua totuutta etsivän tieteen opetukset, mutta hylätä "tieteen papit", jotka laittavat ihmistiedon Jumalan tiedon yläpuolelle.


Paluu suomenkieliselle etusivulle

Ovatko tiede ja usko Jumalaan keskenään ristiriidassa?