Onko oikein, että uskova seurustelee tai menee naimisiin uskosta osattoman kanssa?

Kysymys: Onko oikein, että uskova seurustelee tai menee naimisiin uskosta osattoman kanssa?

Vastaus: 2 Kor. 6:14 julistaa: ”Älkää ryhtykö epäuskoisten aisapariksi. Mitä tekemistä on keskenään oikeudella ja vääryydellä, mitä yhteistä on valolla ja pimeydellä?” Vaikka tämä kohta ei suoraan mainitsekaan avioliittoa, sillä on ehdottomasti vaikutusta myös avioliittoon. Kyseinen kohta jatkuu seuraavasti: ”Voivatko Kristus ja Beliar olla yhtä mieltä? Mikä voi liittää uskovan sellaiseen, joka ei usko? Miten jumalien kuvat soveltuvat Jumalan temppeliin? Mehän olemme elävän Jumalan temppeli, niin kuin Jumala on sanonut: - Minä asetun heidän keskelleen ja vaellan heidän mukanaan. Minä olen oleva heidän Jumalansa ja he minun kansani. Siksi Herra sanoo: - Lähtekää pois heidän joukostaan ja erotkaa heistä älkääkä koskeko mihinkään saastaiseen, niin otan teidät vastaan” (2 Kor. 6:15-17).

Raamattu sanoo myös seuraavasti: ”Älkää eksykö! ’Huono seura hyvät tavat turmelee’” (1 Kor. 15:33). Intiimi suhde ei-uskovan kanssa voi helposti ja nopeasti muodostua esteeksi, joka haittaa vaellustasi Jeesuksen kanssa. Meitä kutsutaan evankelioimaan eksyneitä, ei olemaan intiimissä suhteessa heidän kanssaan. Ei ole väärin luoda hyviä ystävyyssuhteita ei-uskoviin – mutta sen pitemmälle ei pitäisi mennä. Jos seurustelisit uskosta osattoman kanssa, mikä olisi sinulle oikeasti tärkeintä: hänen kanssaan kuhertelu vai hänen sielunsa voittaminen Kristukselle? Jos olisit naimisissa ei-uskovan kanssa, miten te kaksi vaalisitte hengellistä läheisyyttä avioliitossanne? Kuinka voisitte rakentaa laatuavioliittoa, jos olette eri mieltä maailmankaikkeuden tärkeimmästä asiasta – Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta?

Paluu suomenkieliselle etusivulle

Onko oikein, että uskova seurustelee tai menee naimisiin uskosta osattoman kanssa?