Mitä Raamattu opettaa käräjöinnistä ja oikeuteen haastamisesta?




Kysymys: Mitä Raamattu opettaa käräjöinnistä ja oikeuteen haastamisesta?

Vastaus:
Apostoli Paavali neuvoi korinttolaisia olemaan haastamatta toisiaan oikeuteen (1. Kor. 6:1-8). On hengellisen voimattomuuden merkki, jos kristityt eivät anna toisilleen anteeksi ja sovi erimielisyyksiään. Miksi joku haluaisi ryhtyä kristityksi, jos kristityillä on aivan yhtä paljon ongelmia kuin muilla ihmisillä ja jos he ovat yhtä kykenemättömiä ratkaisemaan erimielisyyksiään? On kuitenkin joitakin tapauksia, joissa oikeustoimet saattavat olla paikallaan. Jos raamatullista oikeudenjakomenettelyä on noudatettu (Matt. 18:15-17) ja rikkonut osapuoli on edelleen sovintoa vastaan, silloin joissakin tapauksissa oikeuteen haastaminen saattaa olla kohdallaan. Siihen pitää kuitenkin ryhtyä vain sen jälkeen, kun rukouksessa on pyydetty Jumalalta viisautta (Jaakob 1:5) ja asiasta on neuvoteltu hengellisen johdon kanssa.

1. Kor. 6:1-6 asiasisältö liittyy seurakunnan sisäisiin erimielisyyksiin ja Paavali viittaa yhteiskunnalliseen oikeuslaitokseen, kun hän puhuu vähäpätöisten asioiden tuomitsemisesta. Paavalin mukaan oikeuslaitos on seurakunnan ulkopuolisten asioiden tuomitsemista varten. Seurakunnan sisäisiä ongelmia ei pidä viedä maallisen oikeusjärjestelmän ratkaistaviksi, vaan ne pitäisi tuomita seurakunnan keskuudessa.

Ap. teot luvut 21–22 käsittelevät Paavalin pidätystä ja vääriä syytöksiä rikoksista, joihin hän ei ollut syyllinen. Roomalaiset pidättivät hänet ja komentaja käski viedä Paavalin kasarmiin, missä hän käski ruoskia Paavalia ja kuulustella häntä saadakseen hänet tunnustamaan rikoksensa. Hän halusi saada selville, miksi väkijoukko oli niin hurjistunut. Kun he sitoivat Paavalin ruoskiakseen häntä, Paavali sanoi komentajalle, "Onko teillä oikeus ruoskia Rooman kansalaista, vieläpä tutkimatta ja tuomitsematta?" Paavali käytti Rooman lakia ja kansalaisuutta suojellakseen itseään. Oikeusjärjestelmän hyödyntämisessä ei ole mitään väärää niin kauan kuin motiivimme ovat oikeat ja sydämemme tarkoitusperät puhtaat.

Paavali jatkaa, " Jo se, että yleensä käräjöitte keskenänne, on teille tappioksi. Miksi ette ennemmin kärsi vääryyttä? Miksi ette ennemmin anna riistää itseltänne?" (1. Kor. 6:7). Paavalia huolestutti uskovien itsestään antama todistus. Olisi parempi, jos meitä käytetään hyödyksi tai jopa riistetään, kuin että käytöksemme etäännyttää henkilön yhä kauemmaksi Kristuksesta haastamalla hänet oikeuteen. Mikä on tärkeämpää - oikeudenkäynti vai taistelu henkilön iankaikkisesta sielusta?

Pitäisikö kristityn siis haastaa toinen kristitty oikeuteen seurakuntaa koskevissa asioissa? Ehdottomasti ei! Pitäisikö kristityn haastaa toinen kristitty oikeuteen maallisissa asioissa? Jos sitä suinkin voi välttää, niin ei pidä tehdä. Pitäisikö kristityn haastaa ei-kristitty oikeuteen maallisissa asioissa? Jälleen kerran neuvona on ei, jos se suinkin on mahdollista. Toisinaan se on kuitenkin omien oikeuksiemme suojelemiseksi hyväksyttävää, kuten oli asianlaita apostoli Paavalin kohdalla.


Paluu suomenkieliselle etusivulle

Mitä Raamattu opettaa käräjöinnistä ja oikeuteen haastamisesta?